Uraani osa 2. Uraanivaje ja kysyntä

Kun tämä teksti oli paisunut pitkäksi, leikkasin jälleen raa’alla kädellä. Joten kannustaan laittamaan kommentteihin kysymyksiä, vastaan ja laajennan kuvaa mielelläni.

Pinnallinen tilanne

Uraanin globaali peruskulutus on tällä hetkellä n. 180Mlbs (Mlbs=miljoonaa paunaa). Kokonais kulutus, huomioiden uusien reaktoreiden käynnistämiset*, on lähempänä 190Mlbs.

*Reaktorin käynnistämiseen tarvitaan noin 2,5-3 vuoden polttoaine ”first fuel load”.

Tuotanto kaivoksista on 135Mlbs ja sekundaarisista lähteistä 28-35Mlbs tasolla.

Pääsemme siis 10-15Mlbs vajeeseen 2019. N. 10% globaali vaje on erittäin merkittävä raaka-aine sektoreilla.

Kysynnän kasvu lienee 1-2% tasoa, kiitos Kiinan todella agressiivisen ydinohjelman. Toisaalta länsimaissa on tullut trendiksi että 40 vuoden laskennallisen käyttöiän päähän tulleiden reaktoreiden käyttöikää on pidennetty 60-80v tasolle ja maissa, kuten Ranskassa sulkemispäätöksiä on potkittu 2025 vuodesta 2035 vuoteen.

Suljetut kaivokset ja Kazakstan

Vaje johtuu merkittävin osin siitä, että useita epäekonomisia kaivoksia on suljettu. Uudelleen käynnistettävää kaivoskapasiteettia on 35Mlbs edestä. Myös Kazakstan pystyy nostamaan tuotantoaan noin 12Mlbs (tosin tätä kyseenalaistetaan hyvistä syistä).

Tämä on yksi iso bear-keissi mörkö. Jos vaje on 15Mlbs ja tuotantoa voidaan tuoda linjoille 47Mlbs sormia napsauttamalla, ollaan uudessa ylituotannossa välittömästi hintojen lievän nousun jälkeen.

Kulutus ei ole sama kuin kysyntä

2011 Fukushiman jälkeen Japani sulki kaikki >40 reaktoriaan ja samalla Kazakstan kasvatti tuotantoaan ja pumppasi super halpaa uraania spot-markkinoille.

Tilanne

Mihin tämä ylituotanto meni? EurAtom raportoi Eurooppalaisten ydinvoimaloiden inventaarioita ja ne ovat tippuneet 12Mlbs 2013-2017 (2018 lukuja ei ole, mutta lasku kiihtyy). Sama ilmiö näkyy USAlaisten ydinvoimaloiden inventaarioissa. Eli länsimaiset toimijat ovat globaalista ylituotannosta huolimatta polttaneet inventaarioitaan!

Ylituotanto on mennyt suurelta osin Kiinaan, jonka kokonaisinventaario on kasvatettu 280-420Mlbs* alueelle (*Kiina ei ole maailman reippain raportoimaan tarkkoja lukuja). Merkittävin osa tästä on strategisia valtion hallussa olevia inventaarioita, jotka eivät ole tulossa markkinoille tai kulutukseen.

Kiina kuluttaa 2020 noin 25Mlbs uraania vuodessa, mutta on ilmoittanut rakentavansa 6-8 uutta reaktoria joka vuosi ja uraanin vuotuinen tarve tulee tuplaantumaan. Tämä agressiivinen tavoite ulottuu 2040 vuoteen asti.

Nyt tärkeä matikka osio:

Jos Kiina rakentaa 20- ja 30-luvulla keskimäärin 6 reaktoria (esim Hualong-1)/ v nostaa tämä kulutusta noin 3,3Mlbs per vuosi + 9Mlbs reaktorien käynnistämiseen. Tämän lisäksi ydinvoimalat joutuvat hankkimaan keskimäärin >20Mlbs inventaarioita joka ikinen vuosi, seuraavat 20 vuotta.

Nykyinen inventaario on vain pohja tulevalle inventaariolle.

Tämän lisäksi Intia, Saudi-Arabia (16 reaktorin ohjelma) yms. joutuvat aloittamaan pian inventaario ostot.

Viimeisenä komponenttina nämä uudet ydinvoimamaat tulevat maina hankkimaan strategisia inventaarioita.

Ehtyvät kaivokset

Joukko kaivoksia on tulossa tiensä päähän

Uudet poistuvat
Cominakin kohdalla sulkemispäätöstä aikaistettiin vähän ja Cominak suljetaan vuoden kuluessa.

Vaikka 2025 on yhä ”kaukana” on se uraanin kohdalla aivan kulman takana. 12Mlbs on poistumassa linjoilla hyvin nopeasti ja 15Mlbs lisää (Cigar Lake) 2028.

Tähän kontekstina jos uusi kaivos päätetään rakentaa 2020 se luultavasti on linjoilla 2022 ja täydessä kapasiteetissa useampi vuosi tämän jälkeen. Kun uraani on louhittu, se pitää rikastaa ja jalostaa polttoainesauvoiksi, jossa kestää 18-24kk. Eli kaivoksen rakentamispäätöksestä polttoaineeseen sykli on 4,5-6 vuotta. Suljettujen kaivosten kohdalla ehkä 1-2v lyhempi.

Koontia

Kulutus ei ole yhtä kuin kysyntä. Tämä on oleellisin pointti, mitä haluan tuoda esille. Toinen kriittinen asia on ymmärtää, ettei uutta tuotantoa voi tuoda ”tuosta noin” linjoille, vielä vähemmän muuttaa niiden tuotantoa polttoaineeksi välittömästi kun polttoainetta tarvitaan.

  • Globaalit inventaario ostot lienevät vähintään 20Mlbs tasoa.
  • Primaarinen vaje 15Mlbs (=kulutus-tuotanto)
  • Poistuva sekundaarinen tuotanto >10Mlbs.
  • 20-luvulla poistuva tuotanto 27Mlbs.

Jos Kazakstan tuo linjoille kaiken mitä teoreettisesti voivat ja jokainen care&maintenance kaivos avataan, on maailma silti vajeessa ja uusia kaivoksia tarvitaan. Uutta tai C&M tuotantoa ei kuitenkaan voida tuoda linjoille lähellekään nykyistä hintatasoa. Hintojen täytyy nousta merkittävästi, jotta kasvava vaje voidaan poistaa.

Voimaloiden tulee suunnitella nyt 2025-2030 ostojaan ja inventaariotaan. Uusien kaivosten rakentaminen olisi pitänyt aloittaa eilen, jotta dramaattiselta hintojen nousulta vältyttäisiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s