Uraani osa 4. Kiina ja ydinvoima

Energia on modernin yhteiskunnan kulmakivi. Silti vain noin 20% käyttämästämme energiasta on sähköä (esimerkiksi autot, laivat, jne toimivat öljyllä).

1 kiina

Energian globaalin kulutuksen on arvioitu nousevan 60% 2040 mennessä. Sähkön kulutus tulee nousemaan radikaalisti tätä nopeammin mm. liikenteen siirtyessä polttomoottoreista sähköautoihin.

Kiina on johtava maa tässä muutoksessa. Kiinassa myydään maailman eniten sähköbusseja ja -autoja. Myös Kiinan valtio on motivoitunut saamaan liikenne sähköistymään, ei jääkarhujen suojelemiseksi, vaan ilmanlaadun parantamiseksi.

Kiina Ev

Sähköistymisen rinnalla Kiina on yhä modernisoituva maa, jonka energiankulutus/ henkilö on selvästi länsimaita alempi.

2 kiina

3 Kiina CIA world fact book

Tällä hetkellä Kiinan sähköntuotanto on lähinnä riippuvainen hiilestä, mutta Kiinalla on massiivisia tuuli-, aurinko- ja ydinvoima hankkeita meneillään.

4 kiina

Kiinan tavoite on muuttaa energia mixiään ja nostaen ydinvoiman osuus nykyisestä 4% tasosta yli 20 prosenttiin. Ydinvoima-ohjelman ytimessä on Kiinalainen Hualong-1 reaktori, jonka hinta-arvio on noin $2,5 miljardia per 1GW.

Kiinassa ydinvoima on vesivoiman (ja hiilen) jälkeen edullisin energian muoto.

Sidenote: MITn tutkimusten mukaan 3 suurinta syytä, miksi ydinvoiman rakentaminen on niin kallista ovat kaikki rakennusteknisiä. Tutkimukseen pääsee tästä. Kun ydinvoimaa on rakennettu ”sarjatuotantona” kuten Ranskassa ja Etelä-Koreassa, on saavutettu todella merkittäviä kustannussäästöjä.

Mikroreaktoreissa on näytetty hyvin vahvasti että ensimmäisen ja 16. reaktorin hintaero on 65% tuntumassa.

 

Kiina on ilmoittanut rakentavansa 20-luvulla 6-8 reaktoria vuosittain. Tämä vähentäisi 13,8-18,4 miljoonaa tonnia hiilen tarvetta vuodessa.

Kiina ydin

Voisin tähän väliin mainita sen, että löydät paljon tekstejä 2017-2018 siitä, kuinka Kiina ei ole luvittanut uusia reaktoreita ja kuinka Kiina on menettänyt ruokahalunsa, kuten tämä ”Why is China losing interest in nuclear power?”. Nämä ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, kuinka huonoa due diligenceä lehdistö tekee. Kiina ilmaisi kehittävänsä omaa reaktoriaan ja ettei se ole alentanut ydinvoimalle laitettuja tavoitteita. 2019 alussa Kiina aloitti jälleen luvittamaan uusia reaktoreja, juuri Hualong-1 reaktoreja, mm. rakennettuaan vuosia jättimäistä tehdasta Shanghain lähelle, joka pystyy valmistamaan osat 6 reaktoriin per vuosi.

Ydinvoima vientiteollisuutena ja geopoliittisena työkaluna

Saksa ja Ukraina ovat erittäin riippuvaisia Venäjän maakaasusta ja Venäjä on käyttänyt tätä geopolitiikassa työkaluna. On vaikea olla tiukka maan kanssa, joka voi katkaista sähköt ja estää ihmisiä nauttimasta Temptation Islandia iltaisin.

Mutta aivan liian vähän on uutisoitu siitä, kuinka Rosatom ja Uranium1 ovat Putinin ohjauksella alkaneet luomaan ydinvoimasta merkittävän vientiteollisuuden. Rosatom usein pitkälti rahoittaa reaktoreiden rakentamisen, operoi niitä ensimmäiset vuodet ja toimittaa niihin polttoainesauvat. Tämä viimeinen kohta on oleellinen, koska vain muutamalla toimijalla maailmassa on kykyä rikastuttaa uraania ja valmistaa polttoainesauvoja.

Venäjä on hitaasti rakentamassa itsestään merkittävää energiasupervaltaa, joka pystyy dominoimaan kehittyvien maiden energianverkkoa.

Kiina on ottanut Venäjästä mallia ja mm. New York Timesissä oli viikko sitten teksti siitä, kuin 20-luvulla Kiina on suunnitellut rakentavansa 30 reaktoria one belt one road projektin osana Etelä-Aasiaan ja Afrikkaan (mutta myös Iso-Britaniaan ja Argentiinaan).

Kvalitatiivisesta kvantatiiviseen

Rakastan numeroita, sillä ne konkretisoivat tällaiset tarina. Hualong-1 reaktori käyttää noin 0,55Mlbs uraania/ vuosi. Reaktorin käynnistäminen vaatii välittömästi 1,6Mlbs uraania (first fuel load) ja Kiina toimii noin 7-10 vuoden inventaarion pohjalta, eli jokaista reaktoria varten Kiina tarvitsee 3,85Mlbs uraania inventaarioon.

Jos Kiina rakentaa 30 reaktoria vientiteollisuuteen ja tulee toimittamaan niihin polttoaineet tarvitsee Kiina 16,5Mlbs uraania/ vuosi + 50Mlbs reaktoreiden käynnistämiseen ja noin 100Mlbs inventaarioita.

Kiinan inventaariot ovat tällä hetkellä maksimissaan 440Mlbs. Tämä arvio on korkein mitä markkinoilta löytyy ja arvion tekijöidenkin mukaan tietoisesti erittäin konservatiivinen. Todennäköisempi inventaarioiden taso lienee 250-400Mlbs. (Tarkkaa arviota ei ole, koska Kiinan uraani-inventaariot ovat valtion salaisuus.)

Käyttäen näitä lukuja perustuksena pääsemme suurin piirtein tällaiseen skenaarioon:

Kiinan uraanin kysyntä
Tämä laskelma sisältää One Belt One Road reaktoreita. Olettaisin tämän oikeassa maailmassa menevän yläkanttiin rakennetun kapasiteetin puolesta, mutta toisaalta olettaisin että todelliset inventaario-ostot ylittävät tässä kaavaillun 200Mlbs isolla marginaalilla.

Kiina tarvitsee yli 1000Mlbs uraania seuraavan 15 vuoden aikana. Eli miltei 75Mlbs pa.

Kontekstina tälle, maailma käyttää tällä hetkellä noin 185Mlbs uraania/ vuosi, josta Kiinan kulutus on ollut noin 24Mlbs.

Käytän pitkää horisonttia, koska Kiina pelaa pitkää peliä ja koska uraanissa puhumme koiran vuosista. Ison kaivoksen rakentamiseen menee vuosia ja uraanin jalostaminen polttoaineeksi tämän 18-24kk. Kiinan jättimäinen inventaario on todistusaineistoa siitä, että ostot ja ”security of supply” täytyy taata vuosia ennen tarvetta.

Kiina on ilmaissut pyrkivänsä tuottamaan 1/3 osan kulutuksestaan kotimaisin lähtein. Koska Kiina on uraaniköyhä ja koska yrityksistään huolimatta Kiina on epäonnistunut kasvattamaan uraanin tuotantoa, en näe kuinka tämä on mahdollista, mutta oletetaan että Kiina onnistuu tässä. Kiina tuottaisi silloin 14,6Mlbs pa uraania (1/3 kulutuksesta, ei sisällä inventaario ostoja, yms.).

Tämän lisäksi Kiinan täytyy saada 58Mlbs pa muista lähteistä.

Mistä Kiina saa uraania?

Kazakstan on maailman suurin uraanin tuottaja. Kazakstan on tiukasti Venäjän valtapiirissä ja Kiina, vaikka se onkin agressiivisesti ostanut uraania inventaarioihinsa Kazakstanista, ei voi olla riippuvainen Kazakstanista ja Venäjästä.

Muualta maailmasta voi ostaa uraania, mutta Kiina ei voi omistaa uraanikaivoksia suoraan Kanadassa tai Australiassa.

Afrikka tai oikeammin Niger ja Namibia ovat ne kaksi maata maailmassa, jotka tuottavat Venäjän, Kazakstanin, Australian ja Kanadan ohella merkittävästi uraania ja ainoat maat merkitykselliset maat, joista Kiina voi suoraan omistaa kaivoksia.

Tämä, kaivosten omistajuus, on erittäin tärkeä kulmakivi Kiinan energiapolitiikan ja geopoliittisten tavoitteiden takia.

Kiinan avoin tavoite onkin omistaa suoraan (tai merkittävän joint venturen kautta) 1/3 osa tai enemmän kulutuksestaan.

Onko ydinvoima kasvussa?

Rehellisesti, riippuu Kiinasta. Uraanin hinta nousee, riippumatta siitä onko ydinvoima kasvava sektori vai ei. Fundamentit pakottavat uraanin hinnan nousuun (osa 1.). Mutta jotta voimme nähdä, todella hypevetoisen noususyklin, Kiina on kriittinen osa narratiivia.

Mutta vaikka Kiinassa nähtäisiin taantuma, on vaikea nähdä Kiinan hylkäävän ydinvoiman. Kiinalaiset pystyvät hallitsemaan koko arvoketjun, käyttämään ydinvoimaa geopolitiikan työkaluna ja se on edullinen energian tuotantomuoto maassa, jonka sähkön kulutus nousee huimaa vauhtia.

Jos Kiina kasvattaa ydinvoimaa ilmoittamallaan tavalla, maailma tarvitsee 20-luvun loppuun mennessä jokaisen globaalisti luvitetun projektin tuotantoon, senkin jälkeen kun kaikki care&maintenance uraanikaivokset on avattu ja Kazatompromin on nostanut tuotantonsa (teoreettiseen) maksimiinsa eli 28,000tU pa.

6 vastausta artikkeliin “Uraani osa 4. Kiina ja ydinvoima

  1. Click to access bp-stats-review-2019-full-report.pdf

    – bp statistical review of world energy 2019

    Tästä hieman lisää lihaa uraanin härkäkeissin kylkiin.
    Sivulta 48 nostaisin Japanin esiin. Siinä hyvin näkyy Fukushiman onnettomuuden jälki ydinvoiman kulutuksessa Japanissa, mutta mikä tärkeintä uraanikeissille niin kulutus on lähtenyt nousemaan viimeisten vuosien aikana. Olettaisin, että trendi pysyy samanlaisena tai kiihtyvänä seuraavat 5-10vuotta Japanissa ja vanhoja voimaloita otetaan takaisin käyttöön varsinkin, kun Japanin kaltaisella maalla, jolla uusiutuviin energialähteisiin ( tuulivoima ja aurinkovoima ) ei ole maapinta-alaa riittävästi johon rakentaa. Eli ainoaksi vaihtoehdoksi jää energiariippuvuus muista maista tai ottaa vanhat ydinvoimalat takaisin käyttöön ja jopa lisätä ydinvoimaa tulevaisuudessa.
    Minulla ei ole faktatietoa osoittaa, että miten paljon Japanilla on olemassa olevia uraani-inventaarioita. Voisin olettaa, että ainakin osa inventaariosta on Fukushiman jälkeen myyty markkinoille, mikä on ollut osana aiheuttamassa uraanin hinnan romahduksen 2011 jälkeen. Jos inventaariota ei ole tarpeeksi niin vanhojen voimaloiden takaisinkäyttöönottojen yhteydessä täytyy ostaa inventaariot niinkuin ostettaisiin uudelle voimalalle.

    Globaalissa keskustelussa ydinvoimaa kohtaan on mielestäni muutenkin alkanut tapahtumaan sentimenttimuutosta. Tämä sentimenttimuutos, jos se pysyy jatkuvana trendinä vaikuttaa myös japanilaisiin. Japanilaiset ovat hyvin kansainvälistä porukkaa ja ydinvoiman takaisinkäyttöönottoon vaikuttaa siis vahvasti kansan tunteet ydinvoimaa kohtaan.

    Oma spekulaationi, joka on muodostunut vuoden aikana aktiivisesti uraanimarkkinaa seuratessani on, että ainakin amerikkalaiset ydinvoiman tuottajat jäivät odottelemaan sopimustensa kanssa petition 232 ratkeamista ja uraanin hinnan hyvä kehitys lopahti vuoden vaihteessa. Nyt on taas korkeampi pohja muodostettu 24usd hintaan spotissa ja odotan, että hinta voi lähteä ripeäänkin nousuun ottaen ensin kiinni uraanin pitkien sopimusten hinnan n. 30usd ja sitten molemmat lähtisivät käsi kädekkäin ja tämä varmistaisi itselleni uuden syklin alkaneen.

    Amerikkalaiset uraaniyhtiöt vaikuttavat itselleni hyvin houkuttelevilta juuri nyt, kun petition 232 epäonnistuminen, vaikka siitäkään ei ole vielä virallista tietoa laittoi ne raskaaseen laskuun, kun odotukset lähtivät hinnasta pois.
    Etenkin Energy Fuelsin kohdalla odotan, että hinta muodostaa pohjan ja avaan yhtiöön position uudestaan sen aiemmin keväällä myytyäni pois, koska odotukset nostivat hinnan silloin liian korkeaksi ja siten riskin petition 232 epäonnistumisesta nousi myös itselleni liian korkeaksi. Energy Fuelsin keissiä puoltaa muihin amerikkalaisiin verrattuna Vanadium (oman näkemykseni mukaan tehnyt pohjan 8 dollarin pintaan), mahdollisuus nopeaan kaivosten uudelleen käynnistykseen ja White Mesa Mill, jota Energy Fuels operoi ja, mikä on ainut laatuaan amerikassa.

    Tykkää

  2. Nuclear generation rose by 2.4%, its fastest growth since 2010. China (10 mtoe) contributed almost three quarters of global growth, with JAPAN (5 mtoe) the second largest increase. Tämä vuonna 2018.

    Myös Japani tulee kasvattamaan ydinenergian osuuttaan kovaa vauhtia ainakin vuoteen 2030 asti.
    Pre-fukushima tavoite oli vielä 50% ydinenergiaa koko piirakasta vuoteen 2030 mennessä.
    -Even in Japan, in the ”Third Basic Energy Plan” formulated in 2010, it was stated that ”Aim for a nuclear power generation ratio of more than 50% in 2030.”

    Tavoite on viimeisestä laskenut nyt tasolle 20% vuoteen 2030 mennessä.
    -There is no excellent energy source in all aspects, and for Japan with scarce resources, it is possible to realize a realistic and balanced energy mix, considering the cost of electricity rates, responding to climate change issues, and the degree of energy dependence overseas Is required. From such a point of view, it is projected that the ratio of nuclear power generation to total power generation in fiscal 2030 will be about 22% to 20%.

    Kuten aikaisemmin todetaan Japani on resursseiltaan köyhä maa ja sille on geopoliittisesti tärkeää, että se olisi maana vähemmän riippuvainen ulkomailta tulevasta energiasta. Ydinvoima on luonnollinen ratkaisu tämän suhteen ja Japani on jo aloittanut voimaloiden uudelleen käyttöönoton. Tähän väliin totean, että Japani ei tule ottamaan takaisin käyttöön kaikkia voimaloita, jotka se poisti käytöstä fukushiman jälkeen vaan todennäköisesti tulee rakentamaan uuden generaation ydinvoimaloita, jotka ovat tehokkaampia ja turvallisempia kuin aikaisemmat.

    Tällä hetkellä Japanin Ydinvoiman kulutus on 11.1 (Million tonnes oil equivalent) Nostaakseen ydinvoiman kulutuksen 20% koko piirakasta joka on 454.1 (Million tonnes oil equivalent) vaatisi se 79(Million tonnes oil equivalent) kasvua ydinvoiman kulutukseen vuoteen 2030 mennessä.
    Ja kun maailman ydinvoiman kulutus oli vuonna 2018 luokkaa 611,3(Million tonnes oil equivalent) tarkoittaisi se noin 13% lisäystä pelkästään Japanin osalta maailman kulutukseen.

    Nämä ovat toki karkeita arvioita ja ennusteita, mutta antavat hieman suuntaa ja osviittaa siitä mihin suuntaan Japanissa pyritään.

    Lähteet:

    Click to access bp-stats-review-2019-full-report.pdf

    https://www.bp.com/en/global/corporate/energy-economics/statistical-review-of-world-energy.html
    https://www.enecho.meti.go.jp/about/special/tokushu/nuclear/nihonnonuclear.html

    Tykkää

    1. Erittäin hyviä kommentteja. Fukushiman jälkeenhän Japanin CO2 päästöt nousivat merkittävästi ja energian hinta nousi huomattavasti, kun maa siirtyi pitkälti US maakaasun hyödyntämiseen, joka voi tulla myös huomattavasti kalliimmaksi jatkossa.

      Itsessään tähän sykliin Japani tuskin kuitenkaan tulee reaalitasolla oleellinen tekijä. Japanilaiset voimalat kantavat erittäin korkeita inventaarioita ja suurin osa inventaarioista on 1. polttoainesauvoja (jotka ovat reaktorimallikohtaisia) ja 2. rikastettua uraania (rikastamisaste on reaktorikohtainen). Molemmat näistä inventaarioista ovat sellaista, mitä on vaikea myydä, eli luultavasti 2011 jälkeen Japanilaisten dumppaus on ollut hyvin pientä/ dumppaus spottimarkkinoille on koskenut uraania, jota voimalat ostivat pitkäaikaissoppareilla sisään 2011-.
      Tämä on kuitenkin ongelma, sillä toimijasta (voimalasta) riippuen inventaariot voivat olla erittäin korkeat tai sellaiset, että markkinoille täytyy tulla nopeasti, eli Japanin kokonaisinventaariot eivät kerro kovinkaan hyvin koko totuutta, sillä niihin (arvioihin) suoraan peilaten Japanilaiset eivät tule markkinoille vuosiin.

      En siis näe välttämätöntä tarvetta Japanilaisille tulla markkinoille seuraavina vuosina, jolloin Japanilaiset eivät luo lisä kysyntää long-term sopimusmarkkinoilla i.e. aja ainutta merkityksellistä hintaa ylös (toki paniikki voi johtaa myös osan japanilaisista voimaloista ostoksille).

      Mutta sentimentin kannalta Japani on tärkeää ja sen että saadaan narratiivi, jossa Japaninkin siirtyessä ostajaksi 2025- (vuosi on vain esimerkki) vaje vain kasvaa…

      Sivu kommenttina
      Japani ja Korea eivät ydinvoimastaan huolimatta kuitenkaan mielestäni ole kaivosten ostajia Afrikassa tai muuallakaan. Toki niilla on JV positioita sieltä täältä Imourarenista, Deep Yellowsta, jne. mutta JVhin heidän osallistuminen tulee jäämään.

      Toinen sivukommentti,
      itselleni 232 päätöksen jälkeen amerikkalaiset eivät näytä houkuttelevilta. En pysty määrittämään niille arvoa. Kaksois hinnoittelu oli selvä propositio ja otin tietoisen spekulatiivisen position parista amerikkalaisesta (uuuu ja urg). Olin väärässä, salkkuni arvo kuitenkin nousi perjantaina. Nyt minulla ei ole hypoteesia, minkä arvon voisin määrittää numereettisesti. Kyseessä on mielestäni arpa. En pysty perustelemaan miksi UUUU ansaitsee esim korkeamman valuaation kuin Global Atomic, Bannerman R, Forsys ja GoviEx yhteensä, joten koen tappioiden kotiuttamisen ja varojen siirtämisen muihin kohteisiin kannattavampana.
      Jos en pysty rationaalisesti avaamaan ja kvantifoimaan upsidea, en spekuloi. USA on spekulaatio, nyt 232 jälkeen enemmän arpa spekulaatio. Uraani on fundamenttikeissi.
      Voin olla väärässä ja se on täysin ok, tärkeämpää minulle on olla kurinalainen ja noudattaa omaa toimintatapaani.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s