Kiina ei osta Afrikan uraanijunioreita

Uraani osa 4. Kiina ja ydinvoima on konteksti tälle tekstille ja suosittelen sen lukemista ennen tätä tekstiä. Sijoittajan kannalta uskon tämän tekstin olevan tärkeämpi. Tämä on niin tärkeä teksti ettei siinä ole kuvia…

Geopolitiikka ja energia

Energia on supervalloille kriittistä. Kiina ei voi kasvattaa agressiivisesti ydinvoimaansa ja tehdä siitä vientituotetta (ja geopoliittista asetta), mutta olla uraaniköyhänä maana täysin riippuvainen Venäjästä ja Kazakstanista uraanin saannin kannalta.

Kiina tarvitsee omaa tuotantoa ja suuret inventaariot. Tämä on ainut tapa miten Kiina voi rationalisoida satojen miljardien investoinnit ydinvoimahankkeeseensa.

Venäjän valtapiirin ulkopuolelta uraania saa Australiasta ja Kanadasta, jotka eivät anna Kiinan omistaa kaivoksia ja ovat erittäin epäluotettavia mm. luvituksen suhteen (i.e. Kiina ei voi jättää tulevaisuuttaan sen varaan luvittaako Australia tai Kanada kaivoksia, joita ei ole piiiiitkään aikaan luvitettu).

Jäljelle jää Niger ja Namibia (ja joukko muita vähemmän merkityksellisiä Afrikan maita). Kiina voi omistaa kaivoksia Nigerissä ja Namibiassa ja omistaakin jo useita.

Tämän lisäksi maailmassa ei ole montaa luvitettua kaivosprojektia ja niistä lähes jokainen sijaitsee Afrikassa. Maailma tarvitsee lisää uraania ja vaikka Afrikan uraaniprojektit eivät ole tuotantokustannuksiltaan edullisimpia, ne on luvitettuja ja ne voidaan käynnistää. Tämä on realiteetti, jota ei voi ohittaa, kun uraaniprojekteja vertailee.

Ohittaa ei voi myöskään sitä, että vaikka kustannuksilla on väliä, ydinvoimalle polttoaineen (uraanin) hinta sähkön hinnasta on vain noin 6-8% (hiilivoimalle ja maakaasulle polttoaine on >80% sähkön hinnasta). Hankkimalla resursseja Afrikasta Kiinan kaltainen ostaja maksaa hiukan enemmän uraanista, mutta saa tuotannon hallintaansa.

Kiina tarvitsee mielestäni 20-luvun loppupuoliskolla 20-30Mlbs pa omaa tuotantoa Afrikasta. Loput Kiina voi ostaa markkinoilta, koska Kiina pitää 7 vuoden kulutusta vastaavan määrän inventaariossa. Jos Kiina maksaa keskimäärin 20$/lb enemmän Afrikan uraanista, tarkoittaa tämä noin $400-600milj. pa.

Kontekstina Suomen maataloustuet olivat lähes 400milj€ 2018. Tämä oli vain Suomen valtion suora maataloustuki, jonka lisäksi EU-tason tukea maksettiin lisää. Onko tämä ekonomista? Ei varmasti, mutta ymmärrän ajattelun maataloustukien taustalla.

Onko sama summa paljon Kiinalle siitä että sen energiapolitiikka on itsenäistä ja muista riippumatonta? Ei. Tämän lisäksi, kun Kiinan kulutus kasvaa, tarvitsee maailma väistämättä nämä samat Afrikan resurssit linjoille, joten voisin myös sanoa että riippumatta siitä, omistaako Kiina Afrikan varaintoja, se joutuu maksamaan enemmän uraanistaan. Kyse on vain siitä omistaako Kiina vai joku muu tämän tuotannon.

Toinen tapa hahmottaa tilannetta on se, että jos Kiina haluaa ostaa kaikki Afrikan luvitetut projektit (Oranon Imourarenia lukuunottamatta), se joutuu investoimaan $5-7 miljardia. Tämä summa sisältää 5-10 kertaisen preemion kaivosyhtiöistä ja kaivosten rakentamisen. Kontekstina Helsinki-Tallinna tunnelin hinta olisi $17 miljardia.

Tämä investointi mahdollistaisi sen että Kiina tuottaisi 25Mlbs nykyistä enemmän Afrikasta ja voisi tuottaa noin 35Mlbs yhteensä Afrikan kaivoksistaan. Tämä tuotanto yhdistettynä Kiinan inventaariopolitiikkaan tekisi Kiinasta käytännössä täysin riippumattoman muista seuraavan 20 vuoden ajaksi.

Viime uraanisykli ja Afrikan megadiilit

2007 Ranskalainen Areva osti UraMin.lta Trekkopje projektin Namibiasta $2,5 miljardin hinnalla.

2010 Kiina (CNNC) osti 37,2% osuuden pienehköstä Azelikin (Niger) kaivosprojektista $53,3 miljoonalla. Tämä ostos jäi kuitenkin heti varjoon kun pari kuukautta myöhemmin kiinalaiset ostivat Namibian Husab kaivosprojektin $2,1 miljardin hinnalla.

Rosatom osti 2012 Extract Resourcen Mkuju-River hankkeen Tansaniasta $1,15 miljardin hinnalla. Alunperin hinta oli 1,6 miljardia, mutta Fukushiman onnettomuuden jälkeen Rosatom alensi Mkujusta tarjoamaansa hintaa.

Resurssien puolesta Trekkopje oli 100-150Mlbs 0,014% malmipitoisuudella. Husab on valtava, yli 300Mlbs projekti, mutta kuten Trekkopje (ja kaikki muut Namibian resurssit) erittäin alhaisen malmipitoisuuden esiintymä.

Rosatomin ostama Mkuju-River on resurssien puolesta myös 100-150Mlbs tasolla ja alhaisella malmipitoisuudella, mutta se on ISR-projekti eli tuotantokustannusten puolesta Mkuju lienee kilpailukykyinen.

Yksinkään näistä projekteista ei ollut operoiva kaivos.

Vertailuksi oleellisimmat tämän hetken luvitetut Afrikan projektit.

  • Namibia Bannermanin (markkina-arvo $35milj.) Etango resurssit>250Mlbs
  • Namibia Forsys ($17milj.) Norasa resurssit 180Mlbs
  • GoviEx ($50milj.) Niger Madaouela ja Zambia Mutanga resurssit yhteensä >200Mlbs
  • Niger Global Atomic ($50milj.) DASA resurssit >200Mlbs (päivitetty arvio tulossa 2019)

Tämä ei ole todellakaan mikään kattava vertailu, sillä kaivokset vaativat hyvin erikokoisia investointeja, tuotantokulut eroavat merkittävästi projektista projektiin, yms. mutta antaa jotain käsitystä siitä, miten paljon viime syklissä esiintymistä maksettiin ja miten ”halpoja” luvitetut projektit tällä hetkellä ovat.

Sidenote: Miksi ostajat eivät ostaisi esiintymiä nyt? Johto ja omistajat pystyvät blokkaamaan ostot ja kukaan ei ole myymässä lähelläkään näitä hintoja.

Kiina mokasi

Totesin jo että Kiina osti 2010 Azelikin ja Husabin. Husabin rakentamiseen kului $2 miljardia eli koko projektin hinta oli >$4 miljardia!

Husab myytiin kiinalaisille erittäin yksinkertaisena kaivoshankkeena. CNNC oli absurdin ylimielinen ja irtisanoi kaikki projektin geoligit ja kaivosinsinöörit ja toi Kiinasta ydinvoimainsinöörin johtamaan projektia. Tämän jälkeen kaikki meni päin persettä.

Husabin oli tarkoitus tuottaa lähes 15Mlbs uraania vuodessa. Nyt 9 vuotta myöhemmin Husab on hädin tuskin 5Mlbs tuotannossa ja pääsee tuskin koskaan yli 7Mlbs vuotuisen tuotannon.

Koko kaivos rakennettiin epäonnistuneesti. Mylly on liian pieni, jne.

Azelik oli myös totaalinen epäonnistuminen.

Fakta on se että uraanin louhuminen ei ole helppoa ja harvalla yrityksellä on oikeasti teknistä osaamista operoida uraanikaivosta.

Kiinalaiset epäonnistuivat. Tällä hetkellä kiinalaiset ovat ostamassa Rössing kaivosta Namibiasta. Rössing on toiminut kymmeniä vuosia ja on Rio Tinton operoima kaivos, joka on tarkoitus sulkea 2025. Rössingin ostoon on yksi selkeä syy. Kiinalaisten täytyy hankkia teknistä osaamista ja Rössing tarjoaa kiinalaisille mahdollisuuden ostaa erinomaisesti operoitu kaivos Namibiasta ja hankkia samalla tekninen tiimin, jota voi hyödyntää mm. Husabin kaivoksella.

Arvailuani..

Uskoisin, että CNNC on antanut kaivosdivisioonalleen tiukkaa noottia. He tekivät epäonnistuneita miljardi hankintoja, eivätkä ole päässeet lähellekään tavoitteitaan. Uskon että kaivosdivisioona ei saa tehdä Rössingiä (tai muiden jo menestyksekkäästi operoitujen kaivosten ohella) yritysostoja.

Kiinalaiset olivat kuitenkin vahingossa onnekkaita

Fukushima tiputti 2011 kaikki Japanin >40 reaktoria linjoilta. Tämä yhdistettynä Kazakstanin hurjaan tuotannon kasvuun, loi markkinoille merkittävän ylituotannon, jonka Kiina osti. Kiina osti viimeisen 7-8 vuoden aikana lähes kaiken globaalista ylituotannosta ja kasvatti inventaarionsa 40-50Mlbs tasosta nykyiseen 250-400Mlbs tasoon.

Fukushiman jälkeen Kiina myös lopetti uusien reaktoreiden luvitukseen pariksi vuodeksi ja 2016-2018 toinen katko luvituksiin tuli kun Kiina kehitti Hualong-1 reaktoreitaan, eikä halunnut luvittaa uusia reaktoreita ennen kuin sillä oli oma kotimainen malli.

Ennen viime uraanisykliä CNNCllä oli tehtävä, mahdollistaa Kiinan valtion kunnianhimoinen ydinvoiman kasvatushanke. Kiina tarvitsee myös merkittävät inventaariot (7 vuoden kulutusta vastaavan määrän) ja Kiinalla ei ollut juuri yhtään inventaarioita. Kun CNNC on katsonut maailmaa 2010 se näki tilanteen, jossa ostettavia projekteja ei ollut montaa ja Areva oli ostoksilla Namibiassa. Myös Rosatom oli liikkeellä ja CNNClle tuli kiire.

Verrataan tilannetta nykyiseen. Ylläolevien tekijöiden takia CNNC pystyi, virheistään huolimatta, kasvattamaan inventaarioita nopeammin kuin he luultavasti olettivat ja rakentamaan merkittävän puskurin. Samalla Kiinan ydinvoimahanke eteni hitaammin Fukushiman ja Hualong-1 kehityksen takia.

Tällä hetkellä CNNCn ei tarvitse hötkyillä.

Markkinoilta puuttuu myös muut ostajat. Rosatom ei ole onnistunut Mkuju-Riverin starttaamisessa. Arevan tase on kuralla ja sillä on jo Nigerissä Imouraren (>600Mlbs) ja Trekkopje (yhä kehittämätön) Namibiassa. Intia ei ole mielestäni vielä pisteessä, jossa se voisi olla ostaja (vaikka myös sillä on merkittäviä ydinvoiman kasvusuunnitelmia) ja Saudi-Arabia on skaalannut ydinvoima ohjelmaansa pienemmäksi.

Oma hypoteesini on, että kiinalaiset tarvitsevät Afrikan projekteja. Ne ovat välttämättömiä Kiinalle. Mutta CNNCllä on tällä kertaa aikaa ja pelivaraa. Se on myös oppinut virheistään. Luulen että näemme 20-luvulla CNNCn ostamassa useita Afrikan kaivoksia, mutta vain sellaisia, jotka on rakennettu ja joita on operoitu muutaman vuoden ajan onnistuneesti.

Näemme seuraavien vuosien aikana merkittävän uraanin hinnan nousun. Jokainen Afrikan projekti, joka voidaan rahoittaa, rahoitetaan (DASA, Madueola, Etango(?)). Niiden arvo nousee merkittävästi markkinoiden odottaessa samanlaisia isoja ostoja, joita näimme viime syklissä. Mutta ostot eivät materialisoidu syklin huipulla vaan useampi vuosi syklin jälkeen kun kurssit ovat jälleen maassa.

Ja Kiina ostaa projektit alle kaivosten rakennuskulujen.

Disclaimer

Uraani salkustani >50% on Afrikan projekteihin sijoitettuna. Uskon niiden tarjoavan uskomattoman vivutetun mahdollisuuden hyötyä uraanin noususta. Olin kuitenkin alunperin täysin sitä mieltä, että voin istua ja odottaa yritysostoja. Olen muuttanut ajatteluani ja avannut tässä tekstissä miksi näin on.

En kuitenkaan usko että yleiset markkinat tulevat päätymään samaan johtopäätökseen. Vaikka olen muuttanut ajatteluani, en tule muuttamaan allokaatiotani.

Clickbait otsikkoni on tietoisesti harhaanjohtava, mutta nyt ymmärrät mitä hain sillä takaa. Silti pahoittelen otsikointia, se vain viihdytti minua ja otsikoiden keksiminen on vaikeaa ;P

Yksi vastaus artikkeliiin “Kiina ei osta Afrikan uraanijunioreita

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s