Uraaniportfolioni post232

Tämän tekstin ei ole niinkään tarkoitus avata salkkuani, vaan käydä salkkuni kautta läpi omaa ajatteluani siitä miten pyrin toimimaan ja tekemään päätöksiä high-risk high-reward markkinoilla. Jos 232 päätös ei ole tuttu..ei huolta, se oli uraanille hetkellinen sivuraide.

Omistin pre-232 päätös kahta USAlaista uraanikaivosyhtiötä, Energy Fuelssia (UUUU) ja Ur-Energyä (URG). Ne muodostivat noin 8% salkustani ja tippuivat 12.7. perjantaina 35%.

 

Otin perjantaina näiden osalta takkiin, mutta kokonaisuudessaan uraanisalkkuni oli silti nousussa. Fundamenttikeissi uraanin suhteen parani. Vähemmän tarjontaa ja luultavasti vähemmän voimaloiden sulkemisiä USAssa (i.e. enemmän kysyntää).

Olin alunperin valmis myymään USAlaiset osakkeeni välittömästi negatiivisen päätöksen jälkeen. Suunnitelmani meni rehellisesti täysin myttyyn kun markkinat tippuivat 35% puhtaan huhun perusteella, enkä todellakaan ollut ottanut tätä mahdollisuutta huomioon. Kun tieto vahvistui, oli romahdus jo tapahtunut ja mietin viikonlopun yli toimintaani.

Alunperäinen hypoteesi

Uraaniin sijoittaminen on fundamenttisijoittamista. Mutta USAlaisiin kaivoksiin sijoittaminen ei ollut niinkään fundamenttisijoittamista kuin spekulaatio poliittisesta päätöksestä.

Kun päädyin ostamaan UUUUta ja URGtä päätöksen takana oli hyvin hyvin yksinkertainen logiikalla.

Esim. URG: Jos kiintiö tulee URG voi low-cost tuottajana myydä koko tuotantonsa, noin 1,5Mlbs 2021 ja saada tuotannostaan jotain 60-80$/pauna välistä. Tuotantokulujen ollessa 30$/lb alueella, nopea back of the envelope laskelma antaa minulle US$45-75milj EBITDAa. URGn markkina-arvo oli ostaessani sitä noin US$140milj. URGn potentiaalinen tulos suhteessa markkina-arvoon on erittäin matala.

Toisena URGn resurssit ovat erittäin pienet, mutta kiintiö tarkoittaa myös sitä, että jos/kun URG löytää lisää resursseja, se saa ne kaupaksi ja tekee marginaalia, käytännössä 100% varmuudella, riippumatta uusien löytöjen tuotantokustannuksista.

Viimeisenä syynä sijoittaa on se, että mikäli 232 menee läpi, ovat UUUU ja URG niitä, jotka pääsevät etunenässä kirjaamaan erittäin kannattavia pitkäaikaissopimuksia ja ylösajamaan tuotantoaan. Oli erittäin realistista tehdä oletus, jossa USAlaisten kaivosten markkina-arvot lähtisivät merkittävään nousuun ennen muita toimijoita.

Kiintiöt olisivat rehellisesti tehneet lowest-cost US tuottajista poskettoman kannattavia ja taanneet heille uskomattoman suuren etulyöntiaseman. En voi vähätellä sitä miten uskomattoman arvokas kiintiö olisi ollut. Veikkaan että sopimusten US uraanin hinta vs globaaliin hintaan olisi ollut 15-30$/lb kalliimpaa eli jokainen tuotettu miljoona paunaa olisi ollut US$15-30milj ”ekstra” EBITDAa.

Upside potentiaali oli erittäin korkea ja erittäin arvokkaana ekstrana USAlaiset olisivat juosseet verrokkejaan aiemmin ylös, eli mahdollistaneet potentiaalisesti vaihtamisen edullisempiin verrokkeihin myöhemmin. Ottamalla positiota USAlaisista kaivoksista ”vakuutin” myös muuta salkkuani, sillä fundamenttikeissille 232 kiintiö olisi ollut negatiivinen. Eli samalla kun muille uraanisalkkuni firmoille tulisi negatiivista vaikutusta, se kompensoituu USAlaisten nousulla.

Downside oli ehkä 50-70%. Tämä perustuu eniten siihen, että USAlaiset kaivokset hinnoitellaan kansainvälisiin verrokkeihin nähden merkittävästi kalliimmiksi kun verrataan tuotantokapasiteettia, resursseja ja kustannuksia. Ilman erityiskohtelua niiden tulisi laskea verrokeiden hintoihin.

Tämä oli tiiviisti ja yksinkertaisesti hypoteesini. Risk-reward oli erittäin hyvä ja osallistumalla rajoitetusti 232 spekulaatioon myös ”vakuutin” salkkuani.

Hypoteesi päätöksen jälkeen

Kiintiötä ei tule. Ylempi hypoteesi ei toteudu. Trump perusti uuden työryhmän, joka sai 90 päivää aikaa miettiä miten (jos mitenkään) USAn pitäisi vahvistaa omaa polttoainetuotantoaan ja vähentää riippuvuuttaan muista maista (Venäjä, Kiina,…).

Mietin viikonloppuna mitä työryhmän suositus voisi pitää sisällään. Se ei voi olla kiintiö eikä tariffi (i.e. trade action). Se ei mielestäni voi olla myöskään kiinteä tuki, jota maksettaisiin tuotetuista paunoista. USAlaisilla ydinvoimaloilla ei ole mitään tarvetta ostaa kotimaisilta uraanikaivoksilta, jolloin tuettu tuotanto saattaisi mennä vaikkapa Kiinalaisten käyttöön. Ei ihan ”kansallisella turvallisuudella” perusteltavaa.

Puolustusministeriö voisi ostaa uraania omaan käyttöön, mutta ei todellakaan mitään 10-13Mlbs määrää, minkä kiintiö olisi tarjonnut.

Niin ja itse asiassa mikäs tässä on oikeasti aikataulu ja juridinen prosessi. 232 trade action on selvä aikataulun ja prosessin puolesta. Tämä uusi työryhmä antaa suosituksen, toivottavasti määräajassa, ja sitten..? Harva näyttää osaavan vastata. Ymmärrykseni (jota saa korjata) on Trumpille -> Rick Perrylle -> kongressiin ja sitten aikataulu ja kaikki ehdotukset joutuvat riepotteluun.

Kyseessä ei ole myöskään vain uraanin tuotantoa miettivä työryhmä, vaan mukana on kaikki rikastaminen, polttoainesauvojen valmistus, yms. Eli kun kongressi alkaa vääntämään asiasta, mitä tahansa voi tapahtua ja aikataulu voi olla mikä tahansa.

Joten mikä on hypoteesini nyt? Minulla ei ole sellaista ja vaikka moni puolustaa USAlaisia uraani firmoja ja sanoo että nyt on ostonpaikka, en ole nähnyt kenenkään pystyvän määrittämään kvantatiivisesti perusteluita siitä, miksi USAlaisista pitäisi maksaa preemiota (edes back-of-the-envelope laskelmaa).

Ainut tapa miten voin määrittää upside potentiaalia näissä olosuhteissa on lähestyä USAlaisia uraanifirmoja puhtaasti ilman erityiskohtelua ja vetää ne samalle viivalle muiden firmojen kanssa.

Joten verrataan vaikkapa URGtä ja Boss Resourcea.

Molemmat ovat ISR kaivoksia ja low-cost tuottajia. URG AISC on sanotaan 30$/lb ja Boss Resources 25$/lb. Tuotantokulut heittelevät toki oikeassa maailmassa, mutta sanoisin että Boss pystyy tuottamaan uraania edullisemmin kuin URG.

URGn resurssit ovat yli 2x pienemmät kuin Bossilla. Toki Bossilla on aika paljon infered kategorian resursseja, mutta silti ero resurssien välillä on merkittävä. Molemmat voivat laajentaa resursseja, sillä tonteilla on selvästi potentiaalisia porauskohteita.

URG pystyy tuottamaan parin vuoden sisään 1,5Mlbs ja Boss 2Mlbs (ja Boss on luvitettu 3,2Mlbs tuotantoon johon se voisi kasvattaa itsensä 4v säteellä, mutta unohdetaan tämä). Molemmat ovat luvitettuja ja molemmat toimivat juridisesti luotettavilla alueilla (USA ja Australia).

Investoinnit tulevat URGllä olemaan US$40-50milj ja Bossilla noin US$60milj. Bossilla on valmiina rahoitussopimus tätä investointia varten.

Tekninen riski URGllä on osin pienempi, mutta molemmat ovat historiallisesti uraania tuottaneita varaintoja, eli molempien tekninen riski on ”alhainen”.

Markkina-arvoa URGllä on laskun jälkeenkin yli US$100milj ja Bosslla noin US$65milj.

Eli tiivistettynä, Boss voi tuottaa enemmän uraania alemmilla tuotantokuluilla ja sillä on enemmän resursseja. Sillä on myös rahoitus valmiina ja se on miltei 40% halvempi kuin URG.

Jos Boss pääsee 25$/lb tuotantokuluihin ja 2Mlbs tuotantoon, se takoo 55$/lb uraanilla US$60milj EBITDAa vs U$65milj markkina-arvo. Hallinto, verot, yms. pois ja jäljelle pitäisi jäädä silti mukavasti nettoa.

URGllä 55$/lb pitkäaikaissopimus olisi noin US$37,5milj EBITDAa, josta hallinnon, verot yms. jättää jäljelle US$15-20milj nettoa vs markkina-arvo >US$100milj.

Kaikki tämä on back-of-the-envelope laskentaa ja enemmän suuntaa antavaa, mutta suunta on mielestäni selvä.

Eli myin salkustani kaikki Ur-Energyn osakkeet ja 1/3 osan Energy Fuelssin osakkeista.

Olenko oikeassa?

Yli 10 vuotta sitten olin väärässä erään sijoituksen kohdalla. Se lähti laskuun. Kun sijoitus laski 12$ päätin että myyn kun se nousee 13$. Lasku jatkui ja 10$ hinnassa päädyin että myyn 11$ hinnalla. Pyrin oppimaan kerrasta. En jahtaa tippuvia hintoja. Leikkaan tappioni.

Tein spekulaation, että 232 kiintiö on todennäköinen. Olin väärässä.  Koin sijoituksen antavan minulle erittäin hyvän risk-reward suhteen. Tämä oli hyvä spekulaatio ja kuten sanoin, tavallaan myös tapa suojata muuta uraaniportfoliotani.

Yritin rakentaa uutta hypoteesia siitä jos nyt tulisin markkinoille, mitä ostaisin (eli mistä saan eniten arvoa). En pysty perustelemaan itselleni miksi paras arvo piilisi USAlaisissa uraanifirmoissa. Mielestäni ne ovat merkittävästi kalliimpia kuin verrokkinsa.

Silloin rationaalisin toimenpide on myydä, leikata tappiot ja vaihtaa.

En tiedä tulenko tekemään enemmän rahaa toimimalla kuten toimin, mutta tiedän että se miksi toimin kuten toimin on perusteltua ja kurinalaista.

 

 

2 vastausta artikkeliin “Uraaniportfolioni post232

  1. Hei. Mitä kautta olet ostanut oskakkeita. Nordnettin kautta ei löytynyt paladini tai bannermania. Nyt näyttää olevan hyvä hetki hajauttaa uraani salkkuani.

    Tykkää

    1. Itse käytän ristiin monia, mutta TSXV ja ASX kauppoihin LynxBroker on 1. laajimman kaupankäynnin mahdollistava ja 2. kulujen osalta monesti monta kertaa alempi kuin vaikkapa Nordnet.
      Pieni kauppapaikka kohtainen hintashoppailu kannattaa, koska per kauppa kuluero on helposti useampi kymppi jokaista 1000€ kohti, joka toki kumuloituu kauppojen määrän kanssa.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s