Laivayhtiöt ja seuraavan aallon metsästys

Laivasektorin viimeisen 12kk kurssit näyttävät jotakuinkin tältä.

Frontline 1v

Mutta kun ylemmän laittaa pitkään historiaan…no ollaan melko vaatimattomissa luvuissa.

Frontline 15v
Btw. luvut eivät osaa skaalata anteja ja käänteissplittejä. Ylemmän chartin on tarkoitus antaa kuvaa sektorin volatiliteetista ei $$$ määristä. Kuitenkin esim 2005-2008 skaala on oikea, eli sektorilla on ollut 10-50x nousuja. Sanonta liukuportaita ylös, hissillä alas kuvaa sektoria loistavasti.

Yksinkertaisuudessaan esim VLCC (erittäin suuri tankkeri) voi kustantaa laivayhtiölle kiinteän $30t päivässä. Laivayhtiö vuokraa laivaa asiakkaille. Kun tarjontaa on liikaa päivätaksat voivat olla esim $20t eli laivuri tekee $10t tappiota per päivä (joka on parempi kuin se ettei laivaa vuokraa kukaan).

Toisaalta, kun laivojen kysyntä lähestyy 100% alkaa päivätaksat nousemaan huikean nopeasti. Muutamana vuotena kymmenestä VLCCt voivat helposti ansaita $100t päivässä.

Jos yhtiöllä on taseessa laiva, jonka arvo on $40 miljoonaa, sillä on taseesta 50% velkaa ja sen P/B on esim 0,6, maksat sijoittajana $12M laivasta (=40*,5*,6).

Kun taksat nousevat $100t tekee laiva EBITDAa $25M per vuosi ja nettoa ehkä noin $20M (yleensä laivayhtiöillä on ronskisti tappioita ja veroja ei juuri makseta nousujen alussa). Tämä antaa sijoittajille 166% ROIn pa. Tämän huikean vivun takia laivayhtiöiden kurssi muutokset ovat rajuja.

Osa laivayhtiöistä voi tienata >50% tämän päivän markkina-arvonsa verran kassavirtaa vuodessa. Mutta miksi sijoittajat maksaisivat tästä kassavirrasta enemmän kuin 2-3x kun tiedämme että kyseessä on hypersyklinen sektori?

Greater Fool ei ole pätevä selittävänä teoriana

Viime sykleissä sijoittajat ovat olleet valmiita maksamaan 5-12x laivayhtiöiden kassavirroista.

Ja näin saamme aikaan hypen, joita usein selitetään jälkikäteen Greater Fool teorialla. Joku on valmis aina maksamaan enemmän ja niin kurssit lähtevät ralliin.

Paladin energy
Uraanisektori on myös hyper syklinen, kuten Paladin Energyn uskomaton volatiliteetti kuvaa. 2003 osakkeen hinta oli 0,01$ ja 2007 lähes 10$.

Mutta olisitko itse oikeasti valmis laittamaan paljon salkustasi kiinni laivayhtiöön, joka on noussut 10x, vain koska uskot että 1. romahdust on tulossa, mutta 2. ehkä ehdit tekemään vielä 10% (eli yhtiö nousee 11x tasolle)?

Greater fool on selityksenä hatara, eikä oikein täsmää historian kanssa. Jokaista hypeä on aina tukenut uusi narratiivi, siitä, miksi tällä kertaa kyse ei ole hypestä, ainakaan niille, jotka ovat mukana.

Leikitäänkin ajatusleikkiä, että tulemme näkemään 2008 kaltaisen härkämarkkinan laivoissa.

IMO2030

tulee asettamaan entistäkin tiukempia päästörajoitteita laivayhtiöille. Potentiaalisesti niin rajuja (tavoitteita ei ole vielä päätetty, mutta tiedetään että skaala on suuri), että yksikään tänään liikenteessä oleva laiva ei niitä täytä, vaan laivasto täytyy uusia esim LNG (liquid natural gas) laivoilla (joissa Wärtsilä muuten on johtava).

Jos laiva maksaa uutena $50-100M on vaikeaa nähdä paljon uusia laivoja tilauksessa, jos 2020 tilattu laiva on valmis 2022 ja sen käyttö täytyy lopettaa 2030 (laivojen käyttöikä on normaalisti 20-30 vuotta). Myös LNG laivat ovat kalliimpia operoida, eli kukaan ei halua tilata näitä laivoja etuajassa.

Myös sijoittajat ovat kärsineet paljon ja yhtiöillä on paljon velkaa. Onkin loogista olettaa että laivayhtiöiden täytyy käyttää seuraavien vuosien kassavirta 1. omien osakkeiden ostoihin, 2. osinkoihin ja 3. taseiden vahvistamiseen (i.e. velanmaksuun).

Luulisinkin että meille syntyy pian uusi narratiivi. Siinä 20-luvun alkupuolella uusia laivoja ei käytännössä tule (tilata) markkinoille. Toisaalta osa vanhoista laivoista tulee luonnollisesti käyttöikänsä päähän. Tämä tiukentaa tarjontaa entisestään ja nostaa marginaaleja.

20-luvun puolivälin jälkeen uusia laivoja ehkä tilataan paljonkin mutta toisaalta globaalikauppakin on kasvanut ja laivojen tarjonta tulee laahaamaan pahasti perässä.

Tämän seurauksena päivävuokrat tulevat pysymään erittäin korkeina ja jopa nousemaan entisestään. Koska laivurit eivät myöskään juuri investoi, ne voivat jakaa huikeita osinkoja.

Ja tämän takia on ”rationaalista” maksaa korkeampaa kerrointa kassavirroista, sillä tällä kertaa kassavirrat ovat ”kestävämpiä” kuin aiemmin.

Tälläistä narratiivin muutos tukee asiantuntijat ja talousmediat, joiden tehtävä on selittää miksi hinnat ovat korkeita eli etsiä asiantuntijoita, joilla on fiksuja selityksiä sille miksi tämä on rationaalista.

Tämä selittää kauniisti miksi ihmiset ovat valmiita sylkemään rahaa sektorille. Olemme nähneet tämän joka hypessä, kuten öljyssä, kun se ylitti $140/b ja TV oli täynnä asiantuntijoita, jotka sanoivat että $200/b on pian realismia, koska ”peak oil” (joka tänään on peak demand ja age of abundance…joka myös on väärä).

Paska narratiivi on paska

Mutta jos voin tienata $30-40M laivalla pa. laivalla, joka maksaa $50-80M, tilaan sen. Tilaan sen vaikka se olisi valmis vasta 2023 ja sen käyttöikä 7v.

Jos marginaalit ovat huikeita, tilaan myös LNG laivan ja tuuletan kuinka meidän laivayhtiö haluaa olla etukäteen valmis IMO2030 varten ja välttää potentiaalisen pullonkaulan telakoilla.

Erittäin korkeat marginaalit sektorilla, joka on tuotteiden suhteen homogeeninen ja täysin pirstaloitunut, tarkoittaa AINA investointiaaltoa. AINA. Ja pirstaloitunut markkina yleensä aina yli-investoi luoden ylitarjontaa.

Ja niin kävisi nytkin. Tämä AINA on ainut oleellinen narratiivi, oli sen hetken hypeä selittämässä mitkä tahansa tekijät…(kunhan tekijät eivät ole lainsäädännöllisiä/ poliittisia i.e. poliitikot luovat monopolin, rajoituksen määrään yms.).

En teidä tuleeko härkämarkkina olemaan yhtä raju kuin aiemmin, eikä se kiinnosta minua hirveästi. En tiedä tuleeko narratiivikaan olemaan esittämäni kaltainen, mutta haluan painottaa sitä, että juuri narratiivi ja sen haastaminen on jotain mitä suosittelen.

Kaksi liikettä edellä

Shakkia pelaavat tietävät ettet tee vain yhtä liikettä, vaan pyrit näkemään miten tämä liike vaikuttaa vastustajaasi jne.

Jos laivayhtiöiden tulokset tulevat nousemaan merkittävästi IMO2020 jälkeen ja pysymään korkealla tasolla useita vuosia (ja narratiivin mielestä vielä useampia) mitä seurauksia tällä on?

No väistämätön seuraus on ainakin se että historiallisen alhaalla olevat laivojen tilauskirjat kääntyvät kasvuun.

Myös offshore öljynporauslauttojen tilauskirjat ovat miltei nollassa kuten offshore palvelualusten. Näissäkin tulee tapahtumaan kasvua 3-6v jänteellä.

Telakat ovat nyt kovilla. Globaali telakoiden määrä on tippunut kymmeniä prosentteja ja velkaiset telakat irtisanovat henkilöstöä (menettävät henkistä pääomaa/ osaamista). Konkurssi aalto on yhä meneillään ja sen (velkojen uudelleen sovittelun, yms) jälkeen yhtiöt ovat mielestäni yksi kiinnostavin kohde markkinoilla.

Sektori on jo nyt erittäin alas lyöty, mutta näen helposti vielä 1-3 vuotta kipua ja konkursseja. Tämä on kuitenkin mielestäni kahden liikkeen päähän katsomista. Valmius ottaa positiota ennen asian X ottamista on vaikeinta, mutta tuottoisinta sijoittamista, varsinkin kun sen yhdistää kärsivällisyyteen ja 5v aikajänteeseen.

Telakoista tulee todellinen pullonkaula ja kun tilauksia alkaa ropisemaan, varsikin ympäristössä, jossa narratiivi on ettei laivayhtiöt tilaa mitään (ja telakoiden kurssit on hakattu maahan vielä lisää) tulee upside olemaan huikea.

Telakat, samoin kuin laivayhtiöt, ovat supersyklisiä.

2020-2021 kannattanee alkaa rakentamaan listaa telakoista kuntoon ja laittamaan ostokenkiä jalkaan.

Tämä teksti on lähinna twiittiin mahtumaton ajatus. Ja pahoittelen tämän narratiivin toistelusta. Aihe on vain todella alkanut kiinnostamaan minua. Lähestyä fundakeissejä myös puhtaasti niiden tarinoiden kautta millä selitämme maailmaa ja miten, kuitenkin niin usein narratiivit muuttuvat ja kuinka muutos muuttaa koko sektorin valuaatioita.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s