Joulupukin osinkotärppi

Hohohou ja hyvää joulua. Halusin pitkästä aikaa keskittyä osinkosijoittamiseen ja osinkotärppiin.

Santa Claus

Fossiiliset polttoaineet ovat kuolleet

Rakastan tuuli- ja aurinkovoimaa, vaikken olekaan valmis niitä uusiutuviksi kutsumaan.

Tuuli- ja aurinkoenergia + sähköistyminen ovat asioita, joita täysjärkinen ei voi vastustaa.

Polttomoottoriauto konvertoi vain noin 18% energiasta energiaksi, joka kuljettaa autoa vs. 70% sähköautoille. Polttomoottorit ovat uskomattoman tehottomia.

Olen erittäin suuri aurinkovoiman kannattaja. Haluaisin nähdä maailman, jossa lähetämme autonomisia kaivosrobotteja mineraalirikkaille planeetoille/ asteroideille 3D printteri robottejen kanssa. Kaivosrobotit kaivavat mineraaleja ja 3d robotit printtaavat lisää kaivosrobotteja ja kopioita itsestään. Kun tuotantokapasiteetti on kasvanut, alkavat robotit valmistamaan jättimäisiä aurinkopaneeleita ja lähettämään niitä kiertämään aurinkoa. Energia siirretään suoraan maahan. Avót.

Mutta sillä välillä olen realisti.

Ihmiskunta tuottaa 160,000 Terawattituntia (TWh)  energiaa vuodessa.

Energy Consumption

Investoimme $300-500 miljardia vuosittain aurinko- ja tuulivoimaan. Tämä on johtanut vuositasolla noin 100-150TWh.n kasvuun (per energian muoto). Voi siis huomata, ettei ”uusiutuvilla” energian muodoilla korvata fossiilisia aivan hetkessä.

1800-2017
Traditional biofuels=lähinnä puun polttaminen, joka tuottaa Suomessakin noin 27% energiasta.

Pahempaa on se että mm. Saksassa vanhoja tuulimyllyja aletaan jo purkamaan ”By 2021 alone, 5,700 wind turbines with a capacity of 4,500 megawatts will be closed down. In the following years, 2,000 to 3,000 megawatts each will be decommissioned.”

”The planned expansion corridor for onshore wind energy envisages that 2,900 megawatts
of power will be installed in 2020 and in subsequent years. But that’s gross, not net.” (1)

Tuo investointi on aiemmin mennyt vain kapasiteetin kasvatukseen. Nyt merkittävä osa siitä menee kapasiteetin ylläpitoon.

Samalla arviot energian kulutuksesta vaihtelevat, mutta energian kulutus tulee nousemaan. Betonin valmistus tuottaa 8% maailman CO2 päästöistä, teräs enemmän. Alsfaltti tuottaa merkittävästi päästöjä ja kuluttaa huimasti energiaa.

Minun ei tarvitse edes osoittaa sitä, kuinka sähköverkot alkavat hajoamaan kun ”uusiutuvien” osuus nousee 10% tasolta esimerkiksi 50% tasolle. Meillä ei myöskään ole toimivia patteriratkaisuja suuressa skaalassa ja vaikka olisi, meille tulee todelliset rajat vastaan mineraalien tuotantopuolella (jota ei auta se että nämä samat vihreät estävät jokaisen länsimaissa ehdotetun kaivoshankkeen, jonka voivat).

Tämän takia, varteenotettavat ennusteet siitä, miltä maailman energia mix näyttää 20 ja 30 vuoden päästä näyttävät että fossiiliset eivät ole kuolemassa, vaikkakin tästä narratiivista on tullut hyvin suosittu.

IEA 2040

Ei hiilelle!

Viime vuosina trendi on ollut 1. Rahastot sylkevät kaikki hiilikaivokset salkuistaan, 2. instituutiot kuten vakuutusyhtiöt ja säätiöt sylkevät hiilen pois salkuistaan, 3. pankit eivät enää lainaa hiilikaivoksille, 4. pankit ja rahoituslaitokset eivät enää analysoi hiiliyhtiöitä (i.e. ei enää hiilianalyytikoita), 5. vakuutusyhtiöt eivät enää anna hiilikaivosyhtiöille vakuutuksia ja 6. yksityissijoittajat pesevät käsiänsä hiilestä, sillä hiili on kuollut.

Tässä vain muutamia otsikoita eri lehdistä:

Over 100 Global Financial Institutions Are Exiting Coal, With More to Come

Increasing Number of Banks Say No to Financing Coal-Based Projects

Credit Suisse to stop financing new coal-fired power plants

African Development Bank makes no coal financing pledge

Näitä myyjiä ei edes kiinnosta hinta millä myydään. Kun eläkerahasto päättää X päivään mennessä myydä kaiken hiilen pois, ei salkunhoitaja voi kuin myydä.

Jopa Norjan öljyrahasto kaikessa tekopyhyydessään sylkee kaiken hiilen ja fossiilisen pois pahana.

Öljyyn kohdistuu samanlaista painetta, mutta ei samassa mittakaavassa kuin hiileen.

Rob West sanoi kutakuinkin näin: Jos fossiilisten tuotannosta tehdään mahdotonta, nostaa tämä energian hintaa merkittävästi. Hinnoittelemme maailman köyhimmät ihmiset pois energian piiristä. Tämä ei ole tie puhtaaseen maailmaan, tämä on tie sotaan.

Tässä myös eräs Rob Westin katsomisen arvoinen haastattelu ”The Third Major Energy Transformation (w/ Rob West)”.

Sidenote:

Metallurginenhiili on teräksen valmistukselle kriittinen raaka-aine. Ilman terästä meillä ei ole modernia yhteiskuntaa. Ei kerrostaloja, ei tuulimyllyjä, ei junaratoja, kodinkoneita, ei laivoja, eikä autoja (jotka toki voidaan tehdä osin myös hiilikuidusta, jossa…no hiili tuppaa olemaan kriittinen osa). Esim. keskimäärin 1MW tuulimylly vaatii >200 tonnia metallurgista hiiltä.

Thermal Coal on lämmön ja sähkön tuotantoon käytetty hiili. Mutta thermaleissakin on suuria eroja mm. niiden BTu arvojen ja tuottamien päästöjen puolesta. Likaisimmasta ”puhtaimpaan” hiilet ovat Ligniitti (ruskohiili), subbitiminous, bitiminous ja anthracite (suomennukset ovat asteen huonoja, joten käytin englantia).

Näistä eroista huolimatta hiili on ollut rahastoille yms. yksi ja sama asia. Mustavalkoinen maailma on helpompi ymmärtää kuin nyanssilla täytetty harmaan sävyinen maailma.

Vihattu, ei rahoitusta, rahastoista dumpattu, ei analyytikoita = erinomainen uutinen

Juniorkaivosyhtiöt eivät voi enää rahoittaa projektejaan hiilisektorilla. Maailman suurimmat, useaa raaka-ainetta tuottavat, kaivosyhtiöt puolestaan myyvät hiilikaivoksiaan ja jos ostajaa ei löydy, sulkevat niitä pysyäkseen rahastoissa (i.e. viherpesevät toimintojaan).

Jäljelle jää muutamia keskisuuria ja suuria pureplay hiilikaivosyhtiöitä, joiden sijoittajat eivät halua nähdä kasvua, ellei oletettu tuotto (IRR) ole >25%. Ei kasvuinvestointeja, ei uusia pelaajia. Tämä on uskomattoman vahva Moat.

Demanded IRR for new investment
Sijoittajien vaatima tuotto-odotus uusille investoinneille eri energiasektoreilla. Hiilellä tuottovaatimus on noussut räjähdysmäisesti.

Hiilen kulutus tulee varmasti laskemaan pitkällä juoksulla (ja toivottavasti tuleekin). Mutta hiilen tuotanto on vielä suuremman haasteen edessä. Jos tuotanto laskee nopeammin kuin kulutus, on hintojen nousu seuraus. Mutta tämä ei oikeastaan ole hiileen sijoittamisessa juju.

Vuosia jatkunut hiilikaivosten osakkeiden dumppaus tulee jatkumaan yhä tulevaisuudessa. Hiilikaivos ETF treidaa noin P/E 6 valuaatiolla ja maksaa >7% osinkoja! Ollos hyvä.

Kun yhtiöitä katsoo yhtiötasolla näkee jotain kiinnostavampaa.

Keissi Arch Coal 3.2.2020:

Arch Coalin P/E on 2,8. Sen markkina-arvo on $770M ja osinkotuotto 3,5%.

Arch Coalilla oli 2016 noin 25 miljoonaa osaketta. 2018Q3 lopussa osakkeita oli enää 19,25 miljoonaa ja tänään sillä on noin 15,04 miljoonaa osaketta. Arch Coal on ostanut noin 40% osakkeistaan pois markkinoilta hiukan yli 3 vuodessa.

Leikitään että Arch Coal tuottaa saman kassavirran kuin se on viimeiset vuodet tuottanut (oletan tosin että seuraavat 2-3v ovat asteen haastavia, mutta…). Se jatkaa omien osakkeiden ostoja ja lyhentää agressiivisesti velkaansa 5 vuotta. Tässä ajassa Arch ostaa jatkuvasti dumpattavia osakkeita ja kutistaa free floattia pisteeseen, jossa omistajakunta on ”vahvoja käsiä” joiden motivaatio ei ole myydä.

ARCH

Arch pystyisi maksamaan 6 vuoden päästä $49,6 osinkoja per osake. Tänään (03.02.2020) Archin kurssi on $51,22. Tämä tarkoittaisi lähes 100% osinkotuottoa (tai mikäli skenaariossa olevaa osakekurssin nousua ei tapahtuisi paljon enemmän).

Pitää vielä väliin lisätä että ARCH Coal on nettovelaton. Sillä on korollisia velkoja n.$300M edestä ja käteistä $350M (jolla se voisi ostaa miltei 50% osakekannastaan tänään ja yhä maksaa velkansa yllä olevassa aikataulussa).

(Update: Q4 webcastissa ilmoitettiin ettei lisä ostot ole investointejen (met coal) takia pöydällä 2020 loppuvuodesta. Kun kyseinen investointi on valmis 2020 lopussa (Leer South) on investointi tarve hyvin matala. Leer South pystynee tuottamaan 3Mt high-vol A met hiiltä $55/t alueella. Tämä tarkoittaa nyt erittäin tiukassa hinnoittelu ympäristössäkin noin $150M EBITDAa. Ostot jatkunevat 2021.)

Nämä luvut ovat absurdeja, tiedän sen itsekin. Ja tuskinpa ostot jatkuvat tuohon pisteeseen ARCHn kohdalla. Ja kassavirta on paineessa 1-3v säteellä. Jne. Mutta valuaatio on toinen osa yhtälöä ja se on halpa…ja tästä huolimatta uskon taas mutulla että lasku jatkuu.

Kauneus on myös se, että monella hiilikaivosyhtiöllä on tarpeeksi reservejä seuraavaksi 20-30 vuodeksi eikä niillä ole välttämätöntä tarvetta investoida (ylläpidon lisäksi). Tämän takia useat yhtiöit voivat vain jakaa kassavirtansa omistajille, jotka eivät halua nähdä investointeja.

Ja tämä tekee hiilestä huikean kiinnostavan sektorin. Tämän sijoituksen konsepti ei ole arvonnousu vaan osingot, jotka tulevat jatkumaan vuosikymmeniä ja joista agressiiviset takaisinostot tekevät erittäin erittäin korkeita.

Itse asiassa osakkeiden arvonlaskeminen on vain ja ainoastaan hyvä uutinen.

Olen aiemminkin näyttänyt tämän, mutta toinen hiilikaivosyhtiö, Beabody Energy teki 2018 $1,36 miljardia vapaata kassavirtaa ja jakoi $900 miljoonaa osinkoina ja takaisinostoina omistajilleen. Tänä vuonna Peabody on jakanut yli $500 miljoonaa omistalleen. Peabodyn markkina-arvo on alle $900 miljoonaa.

Peabody

Moni puistattelee yhä päätään eikä pääse irti siitä että kyseessä on kuoleva ala. Tupakka teollisuus oli täysin hylätty sektori 90-luvulla. Kaikki tiesivät että tupakan käyttö loppuu. Rahastot halveksivat tupakkaa ja pesivät käsiään ”kuoleman teollisuudesta”. Myös mainostaminen kiellettiin, veroja korotettiin, miljardejen korvauksia maksettiin ja oikeusjuttuja tuli oli jatkuvasti lisää,  jne.

Koska osakkeiden vaihteluväli oli suuri, käytän keskikurssia 1995-2000 vuodelta tupakkafirmoille esimerkkinä:

Altrian osakkeen hinta 1995-2000 noin 7$/osake. Osinko nyt 3,36$/osake (48% osinkotuotto).

British American Tobacco 1995-200 noin 375GBX/osake. Osinko nyt 202GBX/osake (54% osinkotuotto).

Jne. Sektorilla on ollut paljon fuusioita, mutta pitkälti kaikkien kohdalla tarina oli sama. Vastavirtaan kulkevat sijoittajat ovat keränneet osinkoina 3-5 kertaa sijoituksensa arvon 20 vuoden sisällä. 2000-luvulla parhaiden tuottanut sektori on ollut tupakkateolisuus.

Hiilen keissi on erilainen, mutta siinä on samoja elementtejä. Dumppaus luo tilaa takaisinostoille, jotka erittäin alhaisilla valuaatioilla tarkoittavat erittäin nopeaa EPS.n nousua, joka mahdollistaa lopulta huikeat osingot, koska investointitarve on minimaalinen.

Kättä pidempää

En ole tonkinut valtavasti hiiliyhtiöitä yhtiötasolla. Kiinnostukseni on nyt Australian vientiin keskittyvissä yhtiöissä, sillä Kiinan ja Intian (ja Indonesian yms) tarve on kasvava ja suuri.

Silti voin mainita kolme nimeä, kaikki USAsta:

Consol Energy, josta voi lukea mm. Seeking Alpha analyysin täältä Consol Energy: Cheap Coal Pure Play

CONSOL on pureplay thermal coal tuottaja. Sen hiili on preemium laatuista mustaahiiltä ja se kuuluu tuotantokuluiltaan alimpaan kvartaaliin. Isoin ongelma on iso velka taakka. Haluaisin nähdä joko osakkeen lähellä 5$/ osake tai velan $500-600M haitarissa ennen ostoja.

METC – Ramaco Resources on puolestaan tuotantokuluiltaan alimpaan kvartaaliin kuuluva metallurgisen hiilen tuottaja. Sen markkina-arvo on $130M ja sen nettovelka $11M (Debt to EBITDA 0,2). Sen P/E on hiukan yli 4 ja P/B 0,8. Kaivosten elinikä on erittäin pitkä ja reservit riittävät pariksi vuosikymmeneksi, ilman lisä investointeja.

Suurin harmi on ettei Ramaco tee takaisin ostoja. He ovat tuotannoltaan melko pieni toimija ja investoivat tämän vuoden kassavirtaa orgaaniseen kasvuun kaivoskompleksissaan. Tämä toki tuo lisää alhaisen tuotantokulun metallurgista hiiltä, mutta tämän investointivaiheen jälkeen koen että 1) takaisinostot ja 2) osingot olisi välttämätön lisä. METC ei ole samanlainen osinkotarina 3-5v säteellä kuin thermal coal tuottajat. Oma target ensimmäiselle ostolle pyörii noin 3$/s hujakoilla ja siitä pieniä ostoja 0,25$ välein.

Viimeisenä Thermal&Met yhtiö, mainitsemani Arch Coal. Arch ei ole paperilla yhtä edullinen kuin vaikkapa Peabody, mutta se on nettovelaton. Se voisi maksaa 1-2v kassavirralla velkansa pois, pitää käteisensä ja ostaa lähes 50% osakekannastaan sillä. Kun työkaluksi ottaa P/E, P/B yms. sijaan EV/E, EV/OCF (FCF) tulee ARCH voittajiin. Tämän lisäksi ARCHn tuotantokulut ovat esimerkiksi alemmat kuin Peabodylla, eli se on kestävämpi kaikissa markkina olosuhteissa.

Ensimmäinen osto target sille on noin 45$/ osake ja siitä muutamia ostoja kun nyt mm. USAlaiset eläkeyhtiöt ovat innostuneet dumppaamaan osaketta.

Kaikki toimivat USAssa. Uskon että hiilikeissi on hitaasti etenevä. Dumppaus jatkuu ja valuaatiot tuskin räjähtävät nopeasti joten positioinnin voi tehdä rauhassa (kuten 90-2000 tupakassa). USAssa demokraattien vaalivoitto voi olla haaste, mutta kuten alussa näytin, ei fossiilisista noin vain päästä eroon. Varsinkin jos E. Warren haluaa kieltää hiilen ja shaleöljyn (ja maakaasun) samalla. Realiteetit tulevat vastaan.

Tulen itse rakentamaan mixattua hiiliportfoliota. Uskon että niin kauan kun takaisinostot ja dumppaus jatkuvat, minulla ei ole kiire. Pieniä ostoja 2-4 vuoden ajan antanee parhaimman tuloksen ja mahdollisuuden välttää joitain poliittisia riskejä, joita en siis todellakaan halua vähätellä.

Riskeistä huolimatta

Hiili ei ole katoamassa energia mixistämme pitkään aikaan. Uudet säädökset ja viherpesu ovat luoneet hiilisektorille uskomattoman vallihaudan. Kuitenkaan tätä ei arvaisi sektorin valuaatiosta, joka on arvostettu maahan (kuten öljy ja energia sektori muutoinkin).

energyweight

Pitkä aikajänne ja halukkuus haastaa yleiset narratiivit ovat mielestäni ainuita etuja joita sijoittajilla on.

Coal ETF

Hyvää joulua.

Coal

 

(1) https://wattsupwiththat.com/2016/04/01/a-solar-power-plant-vs-a-natural-gas-power-plant-capital-cost-apples-to-apples/

 

9 vastausta artikkeliin “Joulupukin osinkotärppi

  1. Itse muistelen lukeneeni viimeaikoina että hiilikaivoksilla menisi huonosti ja konkussiuhkiakin olisi.

    Tykkää

    1. Yhtiöillä, joiden tuotantokulut kuuluvat korkeimpaan kvartaaliin (tai kahteen), on erittäin haastava tilanne. Myös 2016-2017 US tuottajilla oli konkurssi aalto. Siksi 1. taseen, 2. tuotantokulujen (AISC) ja 3. vuosien osto-ohjelma ovatkin tärkeitä.
      Raaka-aineet ovat erittäin syklisiä. Nyt hiilen hinta on laskussa. Nämä aalto liikkeet kestävät aina muutamia vuosia.

      Pitkällä juoksulla fundamentit silti aina voittavat. Maailma ei voi korvata hiiltä vuosikymmeniin (ja metallurgista hiiltä vielä pidempään). Jos ylimmän kvartaalin tuottajia kaatuu, hyötyy kaikki muut (myös ETF).
      ”The primary driver of healthy corporate profitability is a favorable supply side –not high rates of demand growth. Hence, it is possible for there to be rapid growth in an industry which brings little or no benefit to investors”

      Tykkää

  2. Kiitos hyvästä blogista ja inspiraatiosta sijoitustutkimukseen!

    Olen tutkinut muutaman päivän innoittamanasi hiilimarkkinaa. MET hiilen osalta muutamien seuraavien vuosien aikana US markkinalle on tulossa aika lailla lisäkapasiteettia. Esimerkiksi mainitsemasi Arch on tuomassa linjoille uutta kolmen miljoonan tonnin vuosituotannon kaivosta ja Warrior myös omaansa, joskin hieman pienempää. Kuitenkin tuotantoa on tulossa linjoilla pelkästään näistä muutamasta >4Mt/v. Myös Consol pyrkii laajentamaan portfoliotaan, mutta on näistä kolmesta ehkä kaikkein pragmaattisimmalla linjalla. Globaalisti Archin dioista poimittuna ennus MET hiilen tuotannon supistumiselle seuraavan viiden vuoden aikana on kuitenkin >50Mt, joten pidemmän kuvan makrossa markkinarakoa kyllä on.

    Sitä odotellessa kuitenkin Kiina elvyttää vahvasti terästeollisuudella, mikä on jo muutaman vuoden painanut USA:n ja Euroopan terästuotantoa alas. Jenkkitoimijoille taas hiilen rahtaaminen Kiinaan ei ole kovin edullista varsinkin, kun MET hiiltä tuotetaan lähinnä länsirannikolla. Luulen, että 2020 tulee olemaan MET hiilen osalta välivuosi jonka aikana myös vähän jäähdytellään epärealistisia odotuksia, jotka ovat kummunneet 2017-2018 MET hintarallista. Sitten 2021-22 globaali tuotantovaje kasvaa ja ehkä voidaan toivoa, että Kiinalaisten aiheuttama liiallinen terästuotanto purkautuu jollain tapaa.

    Sijoitan itse lyhyemmällä aikavälillä ja kartan riskiä enemmän kuin sinä minkä takia tällä välillä lämpöhiili vaikuttaa houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Se näyttää olevan yrityksien portfolioissa vähän unohdettu ja uutta kehitystä ei ole oikeastaan ollenkaan. Lämpöhiilen hintataso on myös vähemmän volatili kuin MET-hiilen. Omaan silmään Consol vaikuttaa tähän saumaan todella hyvältä: alimman desiilin tuotantokustannukset, laadukas tuote, myy hiiltä n. vuoden kestoisilla sopimuksilla kutenkin hyvällä hinnalla, 2020 kassavirta on jo käytännössä lukotettu, hyvät yhteydet raiteilla USA:n sisällä, sekä oma hiilisatama exporttia varten. Samalla kuitenkin saa myös pienen option MET hiileen yrityksen pragmaattisen otteen kanssa.

    Tykkää

    1. Kiitos, erinomaisia pointteja.
      MET puolen ongelma on hyvin kuvattu. Intia ottaa seuraavina vuosina kiriä, sillä on infra ja asuinrakentamisessa pahasti jäljessä, mutta en siitä mitään Kiinan korvaajaa kaavailisi 5v jänteellä ja siihen liittyy huikeasti epävarmuutta.

      Consolin suurin ongelma on sen kurainen tase ja 700m nettovelkaa. Esim ARCH coal nettovelka on -50m joka tarkoittaa että sen EV on mitattuna ARCH on halvempi kuin CONSOL.
      Se on kuitenkin markkina-arvonsa takia kuulunut useamman instituution salkkuun ja sitä kautta dumppauslistoille. CONSOL on halvempi tuottaja lämpöpuolella. ARCHn MET varainnot ovat hyviä ja antavat sille hyvää vipua.

      Aikajänne mielestäni pitää olla multi-year ja ansaintatapa osingot. En usko että hiilestä tullaan enää maksamaan ”fair-value”ta tai P/E puolella mitään >8 hinnoittelua. Seuraavina 1-3 vuotena MET varmasti ottaa hiukan hinta pakkia, US vaalit voivat nostaa yritysverot 20->40% eli takaisin entiselleen, talous hidastuu, korona-virus vaikuttaa nyt hiileen negatiivisesti, dumppaus jatkuu, yms. joten en voi nähdä paljoa muuta kuin alas suuntaavat kurssit.

      Riskoprofiilistani:
      Siksi oma ajattelunikin on että hiili on 5-10% portfoliosta 2-3v päästä. Salkun koon ollessa 100,000€ on tuo 5-10k€. Osuus portfoliosta kasvaa lähemmäs 10% kun oma duuni edistyy ja validoin oletuksiani. Ostojen koko voi olla pieni, sillä minua ei kiinnosta maksanko 1 vai 2% välityspalkkiota erittäin korkean volan markkinoilla. Ostot siis lienevät 500-700€/ osto ja tälle vuodelle on 2-4 ostoa.
      Tavoitteena geologista hajautusta ja hajautusta lämpö ja MET välillä.
      Toiminnan takana on prosessi, jossa varmuus ja ymmärrys kasvattaa kykyäni ja haluani kantaa riskiä.

      Tykkää

    2. Huomasin tuossa että liikennettä on tullut Inderes palstalta ja vedän tässä 1 yhteen 1 kanssa. Eli kiitos linkkauksesta, olen ollut aika veltto itse promoamisen kanssa, mutta kyllähän sitä mieluummin yleisölle kuin itselleen kirjoittaa.

      Peabody Energystä voin sanoa, että reaktio on voimakas, mutta koska syy missaukseen oli alaskirjaus, ei markkinoita selvästi kiinnostanut. Kassavirta oli positiivinen ja Peabodyn ongelma on ollut kokoajan sen velka. Peabodyn P/B taitaa olla 0,6 luokkaa vs. >1 velattomalla ARCH Coalilla.
      2016-2017 konkurssi aalto opetti sijoittajille että ylimmän 50% tuotantokustannusten tuottajat, jotka uivat velassa, ovat vaarallisia kohteita. Peabodykin teki tuolloin konkurssin. Näkisin että selvä linja maksaa velkaa ja ostaa discountilla (10-15%) velkakirjoja open marketilta, on jotain minkä takia markkinat antavat Peabodylle nyt re-rating henkeä.

      Huolestuttaa vain huomisen kannalta. ARCHn kaunis vajoaminen taittui ja jos sekin jatkaa nousuaan minun $45 target menee kauemmaksi. Mutta olen oppinut syklisillä markkinoilla että jokainen kerta odottaminen olisi maksanut itsensä takaisin, ja jos on mahdoton poimia absoluuttisia pohjia, voin hyvin tarjota -20% nykyhinnasta.
      Worst case tilanne menee ohi, omistan käteistä ja löydän varmasti ostettavaa 1-2v säteellä.

      Tykkää

  3. Hyvä katsaus hiileen Mikolta. Mielenkiintoisena pointtina mm. Consolin 2025 velkakirja treidaa 20% yieldillä, Peabodyn 2025 n. 10% yieldilla. En tunne velkakirjamaailmaa erityisen hyvin mutta antavat perspektiiviä siihen millä tuottovaatimuksilla osakkeet treidaavat ainakin teoriassa. Jos on luottavainen kassavirtaan muttei osakemarkkinoiden antamaan arvostukseen kyseisille kassavirroille voi velkakirjat tarjota potentiaalisen vaihtoehdon.

    Tykkää

    1. Kiitos 60North.
      Ja erinomainen huomio velkakirjoista. Veikkaan että jos velkoja tonkii, löytyy paljon samaa dumppausta ja viherpesua lainoja myöntäneiltä laitoksilta. Tämä ei varmasti ole ainut selittävä tekijä, mutta merkittävä silti.

      Worst case paljon velkaa kantaville, eli CONSOL ja Peabody on konkurssi. Tällöin velkakirjan omistajat luultavasti saisivat vain osakkeita uudesta yhtiöistä (i.e. velka uudelleen järjestellään ja uuden yhtiön omistaa velan entiset omistajat). Tällöin, teoriassa, nostat CONSOLin kohdalla 20% pa. korkoja ja jos kosahtaa, omistat uuden, taseelta vahvemman yhtiön osakkeita. Tämä luultavasti tilanteessa, jossa raaka-aineen hinta ajautuu hetkellisesti erittäin alas ja esimerkiksi toiselta puolelta tulee haittaveroja ja maksuja (poliittisia riskejä) jotka ajavat yhtiön tilanteeseen, jossa se ei voi maksaa lainoja/korkojaan.
      Jos konkurssia ei tapahdu, jäät paitsi potentiaalisesti erittäin korkeista tulevista osingoista (ja vähemmän mahdollisesta arvonnoususta), mutta olet saanut 20% tuottoa 5v ajan, joka vastaa miltei Buffettin pitkäaikaista tuottoa, eli on lopulta erinomainen.

      Erittäin kiinnostava.

      Ja taas palaan ARCH Coaliin, pidän kyllä heidän positiostaan, jossa korollista velkaa on $300m ja käteistä (jms.) $350m. Alentaa konkurssiriskiä, kunhan eivät ala käyttämään käteistään mihinkään investointeihin.

      Tykkää

  4. Äkkiseltään katsottuna ARCH noin 20 % osakkeista shortilla…

    Kiitokset jutusta, tämä jää seurantaan 🙂

    Tykkää

    1. Kautta linjan shorttipaino on suuri. Kuten kirjoittelin, seuraavina vuosina on vielä myyntilaidalla huikea määrä ns. ”sokeita myyjiä” jotka eivät piittaa hinnasta, koska myynti käsky tulee ylhäältä.
      Siispä shorttipainot firmoissa ovat suuret.
      Toisaalta, esimerkiksi CONSOL energyllä oli 4m osaketta shorttina. Mutta kun kurssi lähti nousemaan pari päivää sitten ja koska floatti on vain 0,5-1M osaketta, tuli kova tilanne ja osake nousi 30% päivässä. Tällä, kummallakaan suunnalla 2v jänteellä ei tosin ole juurikaan väliä itselleni.
      Tärkeintä että markkinat moukaroivat ja mahdollistavat omien ostot.
      Omat ostot tosin ovat ARCHlla jäissä 2020, luoden luultavasti erinomaisia osto mahdollisuuksia. Käyttävät kassavirran uusimman low-cost MET kaivoksen viimeistelyyn. Tuon kaivoksen sitten tulisikin olla tämänkin päivän haastavassa hinnoittelussa kassavirta kone, ja luoda $150M EBITDAa. tarkoittaen että 2021-2022 omien ostot voivat olla erittäin hyvät.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s