Semipassiivinen CAPE-indeksisijoittaminen

Tällaiset tekstit ovat yleensä vähiten luettuja, mutta mielestäni milteinpä arvokkaimpia, sillä pyrin näillä haastamaan sijoittajien oletuksia.

Kävin aikoinaan läpi Wal-Marttia, luin sen kaikki vuosikertomukset 60-luvulta lähtien. Luin Sam Waltonin kirjan, analyysejä, katsoin dokumentteja ja kuuntelin webcasteja. Pyrin läpikotaisesti ymmärtämään yhtiön, sen kulttuurin, jne. Ja lopulta, kaiken tuon työn jälkeen, tässä on raakavedos analyysistäni:

Wal-Mart

Yhtiön nykyarvo on sen tulevaisuuden vapaat kassavirrat diskontattuna nykyhetkeen. Analyysissä kyse on lopulta ennustamisesta ja me olemme suhteellisen huonoja ennustajia. Ennustammekin tulevaisuuden olevan pitkälti jatkumoa viimeisistä parista vuodesta.

Turkey professor

Virheistä oppii ja historia opettaa, on yleisiä kliseitä, mutta silti sijoittajina olemme suhteellisen huonoja muistamaan edes lähi historiaa. Esim: Kumpiko tuotti sijoittajille paremmin 2000-luvulla, kulta vai S&P500?

  • S&P500 indeksi alkoi noin 1400 pisteestä 2000- ja on nyt 3345, 135% + osingot (-verot osingoista) eli noin 190-200%.
  • Kulta oli $300/oz 2000 vuonna ja nyt $1563/oz eli noussut 421% samassa ajassa murskaten S&P500 tuotot.

Tämä yllättää suurimman osan sijoittajista, koska viimeiset hurjat nousuvuodet ovat kaikilla niin vahvasti mielessä ja koska 1-2 vuottakin on ikuisuus markkinoita seuraaville.

Mietin paljon mihin sijoitan, miksi sijoitan ja jos sijoittaisin indeksin sijaan suoriin sijoituksiin, mikä olisi etuni. Minulla ei ole etuja yleisissä ja kaikkien tuntemissa nimissä. Minulla ei ole parempaa informaatiota, eikä parempaa analyyttistä kykyä käsitellä informaatiota.

Jos sijoitan buy-and-hold periaatteella, todennäköisyyteni poimia absoluuttiset voittajat on minimaalinen. Erittäin pitkällä juoksulla, vain murto-osa yhtiöistä tuottaa kaikki pörssin tuotot ja suurin osa yhtiöistä tuottaa negatiivisen kokonaistuoton.

nimetön

Yksittäisen yhtiön kohdalla vaadittu absoluuttinen tarkkuus tulevaisuuden ennustamiseen on huikean korkea. Pitkän aikavälin ennustaminen on erittäin haastavaa. 1-2v ennusteet voivat osua oikeaan, mutta jatkuva treidaus osakkeesta osakkeeseen on erittäin tuhoisaa varallisuuden kasvulle, kun huomioidaan verot.

20 vuotta
Tämäkin antaa liiallisen hyvän kuvan, sillä verot maksetaan vasta kauden lopussa.
Klisee vs realismi
Käyttäen ylläolevanareaalituottoa, huomaa että pitkän aikavälin tuottoerot kliseenä käytettyyn 10 prosenttiin on suhteellisen merkittävä 10t€ kertasijoitukselle.

Indeksisijoittaminen on ainut looginen vaihtoehto

Indeksisijoittamisessa vahvuus on passiivisuus, verotus hyödyt ja se että nuo muutamat menestyjä firmat osuvat väistämättä salkkuun.

Kuitenkin…

Jos aloitat sijoittamaan 25-vuotiaana ja sijoitat $500/kk S&P500 indeksiin, kuinka nopeasti olet miljonääri?

Jos olisit syntynyt vuonna 1951, olisit ollut miljonääri 48 vuotiaana. Jos olisit syntynyt 1932, olisit ollut miljonääri 62 vuotiaana.

Pörssin tuotot ovat erittäin epätasaisia, eivät koskaan 10%, (joka ei muuten ole inflaatiokorjattu luku, inflaatio korjattu luku USAsta 100 vuodelta oli 6,7%).

Keskimääräiset tuotot S&P500

”DOW JONES INDUSTRIAL AVERAGE

  • Dec. 31, 1964: 874.12
  • Dec. 31, 1981: 875.00

Now I’m known as a long-term investor and a patient guy, but that is not my idea of a big move.”

Warren Buffett 1999 Fortune artikkeli, jonka suosittelen kaikille perus lukemistona. (https://archive.fortune.com/magazines/fortune/fortune_archive/1999/11/22/269071/index.htm)

Näissä esimerkeissä pointtini ei ole lytätä indeksisijoittamista, vaan sanoa että tuotot eivät ole tasaisia ja usein pahimpia vuosikymmeniä on seurannut parhaimmat vuosikymmenet ja vice versa. Myös indeksiin sijoittamiseen kuuluu huikeita arvon tuhoutumisia ”Drawdown”. Esim S&P500 indeksi on pahimmilla aiheuttanut >50% drawdownin ja kaikki todistusaineisto näyttää että ihmiset ovat erittäin huonoja pysymään osakkeissa näinä hetkinä.

Viimeiset 10 vuotta ovat olleet sijoittajille loistavia ja merkittävä ajuri tähän on ollut arvokertoimien kasvu ja tällekään ei anneta tarpeeksi huomiota. Professori kalkkunat muistavat viimeiset vuodet, eivätkä voi nähdä tilannetta missä seuraavat 10 vuotta (kuka edes ajattelee sillä horisontilla) voivat olla sub-bar tuottojen osalta, esimerkiksi arvostuskertoimien supistumisen seurauksena.

S&P500 historiallinen valuaatio

CAPE=Cyclically adjusted price-to-earnings ratio

”it is a variant of the more popular price to earning ratio and is calculated by dividing the current price of a stock by its average inflation adjusted earning over the last 10 years”

S&P500 keskimääräinen CAPE on ollut 16. Voisimme siis sanoa että kun CAPE nousee >20 on pörssi yliarvostettu ja on aika myydä.

cap

Tämän logiikan ongelma on se että olisit missannut 961% tuotot, sillä olisit ollut poissa markkinoilta 1993 lähtien. Joten CAPE ei toimi, tai näin ainakin sanoo moni tutkimus.

Ongelma tutkimuksissa on monesti se, että verrataan omenoita päärynöihin tai sijoittamista all-in vs. sukanvartta. Fiksu sijoittaja ei toimi kuten tutkimusten sijoittaja.

Jos sijoittaja olisi käyttänyt yksinkertaista logiikkaa, osta indeksejä, joiden CAPE kuuluu halvimpaan 25% ja myy indeksejä, jotka ovat nousseet ylimpään 25% olisi tuotto ollut vastaavana aika 3050% ja maksimi drawdown ”vain” 39% vs. 51% S&P500 sijoittajille.

Ylempi on pitkälti lainattua ja lyhennettyä Meb Faberin tekstistä ”You Would Have Missed 961% In Gains Using The CAPE Ratio, And That’s A Good Thing”. Suosittelen erittäin paljon Meb Faberin blogia ja ennen kaikkea podcastia. Meb on puhdas kvantti ja tukee kaiken sanomansa datalla.

Suosittelen myös ”The Biggest Valuation Spread in 40 Years?” tekstiä Meb.ltä.

capeys

Suomalaisina meitä kiinnostaa mihin me kuulumme. Tämän vuosikymmenen alussa (2010-) OMXH indeksin CAPE oli 9. Tänään CAPE on 17,6.

Erimaiden CAPE ratiota voi katsoa esimerkiksi täältä: The IdeaFarm Quarterly CAPE Ratio Updates!

CAPE ja BKTn kasvu

Kun ihmisiltä kysyy miksi he allokoivat osan salkustaan kehittyviin Aasian markkinoihin, on vastaus lähes aina sama ”kasvavia maita, vaurastuva keskiluokka”.

Tutkimukset kuitenkin osoittavat että BKT/ capita kasvu ja indeksien tuotto eivät korreloi tai korreloi lievästi negatiivisesti.

Esimerkiksi: ”The enigma economic growth and stock market returns”.

BKT.n kasvu on siis puhtaasti väärä syy sijoittaa kehittyviin maihin. Halpa valuaatio (kun ehto toteutuu) on puolestaan milteinpä ainut oikea syy (&hajauttaminen).

On kausia kun kehittyvien markkinoiden CAPE on alempi kuin kehittyneiden ja vice versa. CAPE sijoittamista ohjaavana voimana ei tarkoita siis uskomattoman ylivertaista kehittyvien markkinoiden ylipainoa.

Yksinkertaisesti CAPEn käyttö tarkoittaa kalliiden osakemarkkinoiden välttämistä ja halpojen suosimista. CAPEn ohjaama semipassiivinen indeksointi antaa huikean globaalin hajautuksen, erittäin korkean tuoton ja alemman volatiliteetin (S&P500 sharpe 1993- oli 0,47, 30 vuoden bondien 0,39 ja CAPE-indeksoinnin 0,6). Tämä on melko lähellä ilmaista lounasta.

Ongelmana lienee se, että ihmiset ovat pirullisen heikkoja noudattamaan semipassiivisia strategioita. Me päätämme, ettei nyt ole aika ostaa Kiinan indeksejä, koska Korona-virus, Thaimaassa on sitä ja tätä ongelmaa jne. Toisaalta myyminenkään ei aina kiinnosta, sillä FED lisää likviditeettiä ja S&P voi nousta vielä vuoden eikä näitä tuottoja haluta missata.

Yleisesti oma viisaus ja kikkailu vesittää toimivimmat strategiat.

Case in point allekirjoittanut ;P.

Punainen lanka

Osakepoiminta, ainakin erittäin pitkällä juoksulla, on lähes mahdotonta. Vertailukausi täytyy olla min 20 vuotta, jotta onnen ja sattuman voi edes toivoa erottavansa taidosta.

Passiivinen yhden indeksin ostaminen ei toimi useimmille. Erittäin epätasainen tuottoprofiili ja suuret lyhyet laskut takaavat että suurin osa sijoittajista ei menesty. Näin (mutten löydä nyt linkattavaksi) paperin, jonka mukaan keskimääräinen retail-sijoittaja tekee pitkällä juoksulla noin 2% pa. reaalituottoja.

On helppoa leikkiä Excelillä ja miettiä miten 10% tuotot kumuloivat, mutta erittäin korkeiden tuottojen jälkeen, kannattaa varautua ei-niin-tuottoisaan 10 vuoteen.

Globaalishoppailu CAPE luvun avulla puolestaan tuntuu tuottavan ja vastaavia 10-20 vuoden nollatuottokausia ei ole. Yleisesti kymmenen erittäin huonon vuoden jälkeen pörssin CAPE on hyvin matala (alin kvartaali) ja silloin, kun muut menettävät malttinsa ja myyvät, teoreettinen CAPE indeksoija vasta palaa markkinoille.

Varallisuuden allokointi semi passiivisesti useaan eri varallisuus luokkaan (maatalousmaa, korot, raaka-aineet, osakkeet, kiinteistöt) on kova juttu.

CAPE.n vetämä salkku ei varmasti ole täysi hopealuoti ja on ehdottomasti taustapeiliin katsova, mutta kuten olen yrittänyt sanoa, suurin osa tulevaisuudestakin ennusteistammekin on lähinnä viivottimen käyttämistä ja muutaman edellisen vuoden ylipainotusta tulevaisuuden arvioinnissa.

Kukaan ei tule käyttämään CAPE lukua

Tiedän että kokeilen lukijan jaksamisen rajoja pituudella ja saarnalla. Mutta..

Kukaan tämän tekstin lukija ei tule hyödyntämään CAPE rationia, sillä emme pidä passiivisesti toimintaamme ohjaavista työkaluista.

Joten haastan sinut ainakin miettimään. Voitko olla 90% varma, että sinun portfoliosi tulee menestymään paremmin kuin CAPE-indeksi portfolio seuraavan 10-20v aikana? 80%?

On lopulta melko minimaalinen vaiva allokoida esimerkiksi 20% salkusta tähän strategiaan ja kerran vuodessa (ei vuoden vaihteessa, vaan mieluiten tax-loss selling seasonissa) katsoa allokaatiota, myydä ylimpään kvartaaliin nousseet ja ostaa tilalle alinta kvartaalia.

Mikä on maksimaalinen haitta mitä tämä voi tehdä salkullesi?

Sanon tämän näin, koska tulen itse (kuten viime tekstissä taisin sanoa) tekemään juuri tämän, alkuun 15% salkustani (uusien sijoitusten, en olemassa olevien positioiden myymisen, kautta).

4 vastausta artikkeliin “Semipassiivinen CAPE-indeksisijoittaminen

  1. Moi

    Kiva kun nostit tämän twitterissä esiin. Mielenkiintoista tekstiä taas kerran.

    Kuinka luotettavan pidät noita linkin takana olevia eri maiden CAPE ratioita? Mitä selailin sivuja, niin quarterlty CAPE ratiot näyttäisi olevan maksumuurin takana ja linkin takaa tulee varoitus, että ovat vanhentuneita. Vai katsotko lukuja jostain muualta?

    Itse löysin seuraavan linkin: https://indices.barclays/IM/21/en/indices/static/historic-cape.app joka tarjoilee aika eri lukuja. Oletko jotain luotettavaa sivustoa löytänyt?

    Kiitos jos ehdit vastata!

    Tykkää

    1. Tässä tekstissä on paljon ajatteluani, vaikkakin hyvin tiivistetyssä muodossa, osakepoiminnan ongelmallisuudesta, passiivisen indeksisijoittamisen ja ”aina on hyvä aika aloittaa” ongelmista ja sitten CAPE konsepti, joka on tavallaan hyvän kuuloinen ratkaisu. Mutta kuten monesti menee, en tee kuten sanon, mitä tulee CAPEen.
      Nyt vasta, pari vuotta tekstin jälkeen, olen allokoimassa salkusta tähän osuutta josta puhuin. Ja huomaan heti törmääväni samaan ongelmaan jonka tuot esiin. En pysty tänään sanomaan mitään lähdettä, mihin luottaisin 100% tai edes 80%, joka on melko outoa.
      Joten enemmänkin kiitän sinua sinun linkistä ja jatkan etsintöjä muualta. Kunhan paranee, ehkä pitää laittaa Meb Faberille viestiä, josko hän osaisi auttaa ja vähän täsmentää.

      Tykkää

      1. Moi

        Kiitos vastauksesta. Jos löydät jotain muuta mistä CAPE ratioita voi seurata tai kysäset Mebiltä ja saat lisätietoja, niin arvostan jos päivittelet tänne.

        Kevään jatkoja!

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s