Uraani, hiili ja ajoissa olemisen taito

Kirjoitin pari vuotta takaperin hiiliyhtiöistä ja hiilen sijoituskeissistä. Tänään hiiliyhtiöt tahkoavat erittäin korkeita kassavirtoja samalla kun metallurgisen- ja lämpöhiilen hinnat ovat raketoineet. Paisuvat kassavirrat ovat pakottaneet yhtiöiden hintoja ylös, sillä vaikka hiiliyhtiöitä vihataan, markkinoiden on täytynyt myöntää että hiiliyhtiöiden täytyy olla arvokkaampia kuin 1-2 vuoden kassavirrat.

Valitettavasti tonkimisestani huolimatta missasin tämän nousun. Uraanissa ajoissa markkinoille positiointi ja ”liian aikaisin mukana oleminen” on tuottanut minulle huonoimmillaan (Denison Mines) 280% ja parhaimmillaan (Global Atomic) n. 1450% (2018-2019 ostot). Ajoissa olemisesta maksetaan hyvin.

Kurssien nouseminen aiheuttaa useissa sijoittajissa FOMOa ja luen monesti kuinka valitellaan sitä kuinka ”aina ollaan jälkijunassa”. Joten halusin avata ajatteluani näistä aiheista avaamalla sijoitusstrategiaani case esimerkkinä hiili.

Hiili – Menetetty mahdollisuus

Kun kirjoitin 2019 hiilestä minulla oli yksinkertainen pohjahypoteesi. Hiili, varsinkin metallurginen hiili jota käytetään teräksen tuotannossa, ei ole poistumassa käytöstä vuosikymmeniin. Samalla hiili on yksi vihatuimpia sijoituskohteita. Sijoittajat ja varsinkin instituutiot välttävät hiiltä, pankit eivät halua enää lainoittaa hiilikaivoksia ja vakuutusyhtiöt eivät tahdo vakuuttaa uusia kaivoksia. Joka kuukausi ESG vimma ajaa instituutioita sanomaan ”Ei hiilisijoituksilla 202X mennessä” luoden sokeaa ylhäältä mandatoitua myyntipainetta, jota toteutetaan hinnasta riippumatta.

Hiili on kuollut ja kaikki edellä mainittu on monesta hyvä syy olla ostamatta.

Mutta todellisuudessa tämä luo tilanteen jossa 1. osakkeilla on jatkuva myyntipaine (ostajan markkinat) ja 2. uutta tuotantoa on vaikea tuoda linjoille, koska vierastapääomaa on vaikea saada ja sijoittajat eivät halua nähdä kasvuinvestointeja vaan mieluummin osinkoja. Tämä rajaa tuotantoa ja vaikka absoluuttinen kulutus laskisi, tuotanto laskee nopeammin. Ja kun hintoihin tulee painetta ylös, ei normaali yli-investointi aalto käynnisty, jolloin 1. nousu sykli voi olla pidempi ja jyrkempi ja 2. seuraava laskusykli ei ole yhtä brutaali (ei massiivista uutta (yli)tuotantoa tulossa linjoille) ja lasku tulee olemaan lyhempi.

Ja tämä tekee hiiliyhtiöistä, joilla on operoivia kaivoksia, joissa on 10-30 vuoden reservit uskomattomia osinkokoneita. ESG antaa niille lähes luonnollisen monopolin. Vaiheessa 1. ne vakauttavat taseensa ja ostavat erittäin halpoja osakkeitaan vähentäen free floattia ja vaiheessa 2. ne siirtyvät osingon maksuun.

Olin kuitenkin liian ahne, odotin sokean myynnin jatkuvan vuosia ja esimerkiksi suosikkini ARCH Resources ei laskenut aivan ostotasolleni $20/ osake ja on tänään $85/ osake (joka kassavirtoihin nähden on yhä edullinen).

Pohjahypoteesini ei ollut väärä, mutta en ollut varautunut COVIDiin, sen sivujuonteisiin, jättimäiseen elvytykseen ja nousevaan energiakriisiin (vaikkakin ali-investoinnit fossiilisiin olivatkin tiedossani) ja pohjimmiltaan hiilen kanssa siihen että hiilen hinta raketoisi näin rajusti puskien kursseja ylös. Lähitulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.

Näen kuinka moni uutisista energiakriisistä lukeva kärsii FOMOsta ja energiakriisistä puhuminen saa fossiilisten ostohousut jalkaan ja olen itsekin miettinyt hiilen ostamista nyt.

Mutta mitä nyt ostaminen tarkoittaisi? Tarkemmin, mikä on sijoituskeissini/ hypoteesini jos ostan hiiltä tänään? Mielestäni ottaisin kantaa puhtaasti hintakehitykseen. Hiiliyhtiöiden tulosten täytyy pysyä nykytasolla 1-2 vuoden ajan ja kurssien on noustava yhä, jotta ostaminen tuottaisi minulle tulosta. Useat hiiliyhtiöit ovat ilmaisseet suoraan (esim ARCH) että ne maksavat ensin velkansa ja vahvistavat taseensa, sitten tulee omien osakkeiden ostot ja osingot. Tarvitsen kurssinousua tai osinkoja saadakseni tuottoa.

En pysty hiilessä määrittämään millä hintapisteillä suljettuja kaivoksia tuodaan linjoille, milloin vanhat kaivokset laajentavat tai mikä hinta supistaa kulutusta. Kysyntä on myös hyvin riippuvaista makrotaloudesta. Tekisin mielestäni spekulaation, jossa hintojen on noustava tai pysyttävä nykytasolla 1-2 tai mieluummin 2-3 vuotta, jotta voisin sijoittajana nauttia osingoista/ markkinat hinnoittelisivat yhtiöt jälleen arvokkaammiksi.

En pidä hypoteeseista, joissa nyanssitaso on korkea. Voin esimerkiksi sanoa että koen erittäin todennäköisenä että sosiaalisen median käyttö tulee lisääntymään Afrikassa tai että migratointi on-prem konesaleista pilveen tulee jatkumaan. Mutta kuka täsmälleen tulee olemaan voittaja 5-10v säteellä Afrikan sosiaalisessa mediassa on asia mitä en pysty kuin arvailemaan. Nyanssitaso hiilessä on mielestäni hyvin korkea tällä hetkellä ja tuotto pääty rajattu, sillä epäseksikkyys tarkoittaa ettei valuaatio vs. kassavirta voi karata lapasesta.

Toisaalta makrotalouden heikkeneminen tai jokin kysyntäshokki vetää hiilen hintaa ennemmin tai myöhemmin alas ja hiiliyhtiöiden hinnat odottavat mielestäni syytä laskea.

Skippaan hiilen tänään, en halua lyödä vetoa hiilen hinnasta, se ei ole sijoituskeissini. Hyväksyn sen että hiiliyhtiöt saattavat nousta vielä 100% ja ”menetän tilaisuuden”. Mutta uskon hypoteesini olevan yhä oikea ja se luo minulle mahdollisuuden olla jälleen ajoissa, tulevaisuudessa.

Kärsivällinen voittaa aina

Kun kuuntelee hiiliyhtiöiden kvartaaleja, paistaa niistä läpi se että hiilen hinnan nousu ei ole tuottanut normaalia tuotannon kasvua ja uusien kaivosten rakentamisaaltoa (sama näyttää toistuvan öljyssä). Tämä on erittäin tärkeää makrohypoteesini validointia. Jos normaalista poiketen uutta tuotantoa ei tuoda merkittävästi linjoille jatkuu nykyisen kaivoskannan ehtyminen.

Jos talous hidastuu ja hiilen hinta laskee, seuraavat hiiliyhtiöden kurssit perässä. Koen että markkinoilla on paljon käsiä, jotka eivät halua pitää hiiltä salkussaan ja myyntipaine on yhä korkea. Kuitenkin normaalista poiketen seuraavassa laskusyklissä uusi tuotanto ei tulvi markkinoille painaen hintoja normaaliin raaka-aineiden kokemaan syöksykierteeseen, joka usein kestää vuosia (tai kuten uraanissa +10v).

Ja siinä välissä hiiliyhtiöt ovat maksaneet pois velkojaan ja vahvistaen taseitaan. Jos hiilimarkkina edes yskii, tulee minulle mahdollisuus, täysin samalla hypoteesilla kuin 2019, ostaa hiiliyhtiöitä joiden taseet ovat kestävämpiä, karhunmarkkinassa, joka on suhteellisesti lievempi ja lyhyempi, mutta jossa sama institutionaalinen (sokea) myyntipaine ohjaa. Koen myös että riskini on kutistunut, sillä 2020-2022 toteutuvat investoinnit, tai niiden puute, validoivat hypoteesiani.

Jos markkinat jatkavat nousuaan voi olla että hiilestä tulee ”pysyvästi” missattu mahdollisuus, mutta jos minulla on 5-10 hypoteesia eri sektoreista, riittää että muutama niistä aktivoituu vuosikymmenessä. Jos talous hyytyy, voi ostopaikkoja olla kaikkialla, mutta (metallurginen)hiili yhä fundamentaalisesti yksi houkuttelevimmistä arvosijoituksista, jonka näen ja jossa voin elää puhtailla kassavirroilla.

Sektorisijoittaminen on hypoteesien tekemistä, joissa on joukko triggereitä, jotka toteutuesaan käynnistävät positioinnin markkinalle. Pyrin luomaan selkeän käsityksen siitä mikä sijoituskeissini on ja strategian jossa riski-tuottosuhteeni on erittäin asymmetrinen, kuten se oli muutama vuosi sitten uraanissa. En tiedä löytyykö yhtään asymmetrista tilaisuutta enää siinä vaiheessa kun se ylittää uutiskynnyksen.

Isot teemani 20 luvulle

Sijoittajana maailman ottaminen sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin sen toivoo olevan, on välttämättömyys. Viimeisten vuosien aikana raaka-aineet ja energia ovatkin olleet lähinnä tutkallani.

Jos maailma energian tuotanto on 100 yksikköä energiaa, on siitä 20 yksikköä sähköä ja 80 yksikköä kaikkea muuta kuten autojen työntövoimaksi vaatimaa polttoainetta. Jos maailman energian kulutus nousee 50 yksikköä seuraavan 40 vuoden aikana ja haluamme että maailma on 60% sähköistetty, täytyy sähköntuotannon nousta 20 yksiköstä 90 yksikköön eli 4,5 kertaistua.

Se on uskomaton haaste ja vaikka toivon että siihen päästään, tuo tekstin alussa oleva chartti realiteetteja kotiin. Fossiiliset polttoaineet ovat kanssamme vielä pitkään, sillä mielestäni lähes jokainen uusi puhdas GWh tarvitaan globaalilla tasolla kompensoimaan kasvavaa kulutusta.

Ja ESG tuhoaa fosiilisten tuotantoa samalla kun seuraavina vuosina esimerkiksi öljyn uutta tuotantoa täytyisi saada Saudi-Arabian tuotannon verran linjoille per vuosi. Se ei tapahdu ilman miljardien investointeja. Ali-investoinnit fossiilisiin, yllätys yllätys, tarkoittavat kaikille korkeampia sähkölaskuja.

Sähköistyminen ja uusiutuvat energiat puolestaan ovat raaka-aine syöppöjä. Niiden raaka-aine intensiivisyys on merkittävästi korkeampi kuin nykyisen energiaverkon.

Mutta lähes tulkoon kaikissa raaka-aineissa on nähty 2000-2009 Kiinan vetämän supersyklin jälkeen ali-investointeja. Ja ne kaivokset jotka on rakennettu, on usein vanhoja vuosikymmeniä sitten tehtyjä löytöjä.

Uusia investointeja ei nähdä, koska intensiivi hinta puuttuu. Samalla raaka-aine indeksi vs osakkeet ei ole koskaan ollut yhtä edullinen (joka osin selittyy osakkeiden erittäin korkealla valuaatiolla).

Vaikka kuumimmat sektorit on rakennettu bittejen varaan, elämme yhä atomien maailmassa ja atomeita säätelee tietyt lainalaisuudet. Ali-investoinnit ja ehtyminen tuottavat vajeita ja sykliä seuraa aina seuraava sykli. Maailma tarvitsee fossiilisia polttoaineita ja maailma tulee tarvitsemaan ennätysmäisesti sähköistymisen vaativia raaka-aineita. Tuotot näissä sykleissä, kuten uraanin alkusykli on jo osoittanut, ovat erittäin asymmetrisiä ja odottamisesta maksetaan hyvin.

En ole raaka-ainesijoittaja, olen sijoittaja. Historiallisesti pörssi on ehkä tuottanut 8-9%, mutta ei koskaan tasaisesti. On ollut huikeita vuosikymmeniä, mutta todellisella inflaatiokorjatulla tuotolla parhaita aikoja (50- ja 90-luku) on seurannut usein ei-niin-mahtavat tuotot.

Valuaatiot paisuivat 90-luvulla ja laskivat 2000-luvulla, nyt 2010-luvulla ne ovat nousseet ja jotkut äänet sanovat ”This time is different”.

Itse ostan yleisiä osakemarkkinoita mielelläni ETF:n kautta, mutten tänään. Tänään näen tilaisuudet olla ajoissa raaka-aineissa ja energiassa, sekä niiden palvelusektoreissa. Näillä minulla on myös etua markkinoihin nähden.

Jos analysoisin vaikkapa Sampoa, ei minulla ole mitään etua, mutta vaikkapa uraanissa minulla on informaatioetu. Ei siksi että minulla olisi sisäpiiritietoa, vaan koska muut eivät lue tarjolla olevaa informaatiota.

Mutta eduistani kaikkein suurin, lähes supervoimani, on kärsivällisyys, sillä vaikka nokkela rahaston vetäjä olisi haistanut uraanin muutama vuosi sitten, olisi muutaman vuoden alituotut tappaneet rahaston ja vetäjän uran. 3 vuotta alisuoriutumista on urantappaja (USAssa).

Olen lähes vannoutunut makrot edellä sektoriin sijoittaja vs. osakepoimija. Pyrin muodostamaan ideoita ja sijoituskeissejä, joista vain harva toteutuu. Mutta, kuten uraanin kanssa, kun triggerit täyttyvät, voivat tuotot olla elämää muuttavia, joten ehkä 1 toteutunut assymmetrinen idea on tarpeeksi vuosikymmenessä.

Jos hiilen kanssa nähdään hinnan laskua, tulevat 30, 40 ja 50$ hinnalla tuotetut ARCH osakkeet luultavasti olemaan huikea kassavirta kone seuraavassa syklissä ja silloin olin ”ajoissa”, koska minulla oli suunnitelma.

Sidenote – Lyhyesti uraanista

Sprott Physical Uranium Trust (mahdollisesti Kazatompromin fyysinen rahasto) ja se mitä sen ostot paljastivat spot-markkinan syvyydestä ja se miten tehokkaasti se on kerännyt rahaa, on ollut tänä vuonna käytännössä ainoa relevantti uutinen tai tapahtuma. Jos maat kuten Ranska, USA, Saksa tai Japani tekevät konkreettisia päätöksiä, on se ehkä muuta kuin melua, vaikkei todennäköisesti erityisen vahva signaali sekään. Kiinan 440$ miljardin ydinvoima ”budjetti” ei mielestäni ollut uutinen, vaan vanhan linjan validointia.

Lähes kaikki tänä vuonna on siis mielestäni ollut melua, siksi olen niin hiljaa ollut. Uutisista lähes kaikki on melua, signaalia on hyvin vähän.

4 vastausta artikkeliin “Uraani, hiili ja ajoissa olemisen taito

  1. Kiitoksia mielenkiintoisesta blogista! Jos/kun arvioimasi sähkön kysynnän kasvu toteutuu, niin näetkö energiayhtiöt, kuten Fortum, tällä hetkellä houkuttelevina sijoituskohteina?

    Tykkää

    1. En koe osaavani arvioida Fortumia tai Suomen energiamixiä tulevaisuuteen. En ole suomi fokusoitunut sijoittaja ja Fortumin arvioinnissa minulle ei ole etuja markkinoihin nähden. Se ei myöskään ole syklinen, jolloin makrotrendien oikea arviointi 5-10v jänteellä ei ole niin oleellista kuin operationaalisen menestyksen arviointi.
      Eli minulla ei ole mitään valaisevaa sanottavaa.

      Tykkää

  2. Hei Mikko,

    Kiitoksia mielenkiintoisesta blogista ja hienosta rahapodin esiintymisestä! Toiveissa olisi lisää/tuoreempia kirjoituksia uraaniin liittyen, nämä tuli jo ainakin kertaalleen kahlattua läpi.

    Minkälaista exit-strategiaa arvelit noudattaa uraanin kohdalla sitten joskus? Perustuuko myynnit esimerkiksi spot-hintoihin? Itsekin mukana nyt kohtuullisella positiolla eri firmoissa / ETF:ssä.

    Tykkää

    1. Kiitos, mukava kuulla että on ollut hyötyä teksteistä.
      Olen ei-aktiivinen blogisti, uskon isoihin ideioihin ja niitä ei minulla montaa ole. Uskon myös että uraaniuutisia on paljon mutta se keissin ydin on aika simppeli ja sikäli muuttumaton. Vaje.
      Mutta istahdin alas tänään kirjoittelemaan uutta fundiin liittyvää tekstiä, jonka aikataulu lienee viikon sisään.

      Exit strategiaan tulen tarttumaan aikanaan, kun aihe on akuutimpi.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s