Uraani, hiili ja ajoissa olemisen taito

Kirjoitin pari vuotta takaperin hiiliyhtiöistä ja hiilen sijoituskeissistä. Tänään hiiliyhtiöt tahkoavat erittäin korkeita kassavirtoja samalla kun metallurgisen- ja lämpöhiilen hinnat ovat raketoineet. Paisuvat kassavirrat ovat pakottaneet yhtiöiden hintoja ylös, sillä vaikka hiiliyhtiöitä vihataan, markkinoiden on täytynyt myöntää että hiiliyhtiöiden täytyy olla arvokkaampia kuin 1-2 vuoden kassavirrat.

Valitettavasti tonkimisestani huolimatta missasin tämän nousun. Uraanissa ajoissa markkinoille positiointi ja ”liian aikaisin mukana oleminen” on tuottanut minulle huonoimmillaan (Denison Mines) 280% ja parhaimmillaan (Global Atomic) n. 1450% (2018-2019 ostot). Ajoissa olemisesta maksetaan hyvin.

Kurssien nouseminen aiheuttaa useissa sijoittajissa FOMOa ja luen monesti kuinka valitellaan sitä kuinka ”aina ollaan jälkijunassa”. Joten halusin avata ajatteluani näistä aiheista avaamalla sijoitusstrategiaani case esimerkkinä hiili.

Hiili – Menetetty mahdollisuus

Kun kirjoitin 2019 hiilestä minulla oli yksinkertainen pohjahypoteesi. Hiili, varsinkin metallurginen hiili jota käytetään teräksen tuotannossa, ei ole poistumassa käytöstä vuosikymmeniin. Samalla hiili on yksi vihatuimpia sijoituskohteita. Sijoittajat ja varsinkin instituutiot välttävät hiiltä, pankit eivät halua enää lainoittaa hiilikaivoksia ja vakuutusyhtiöt eivät tahdo vakuuttaa uusia kaivoksia. Joka kuukausi ESG vimma ajaa instituutioita sanomaan ”Ei hiilisijoituksilla 202X mennessä” luoden sokeaa ylhäältä mandatoitua myyntipainetta, jota toteutetaan hinnasta riippumatta.

Hiili on kuollut ja kaikki edellä mainittu on monesta hyvä syy olla ostamatta.

Mutta todellisuudessa tämä luo tilanteen jossa 1. osakkeilla on jatkuva myyntipaine (ostajan markkinat) ja 2. uutta tuotantoa on vaikea tuoda linjoille, koska vierastapääomaa on vaikea saada ja sijoittajat eivät halua nähdä kasvuinvestointeja vaan mieluummin osinkoja. Tämä rajaa tuotantoa ja vaikka absoluuttinen kulutus laskisi, tuotanto laskee nopeammin. Ja kun hintoihin tulee painetta ylös, ei normaali yli-investointi aalto käynnisty, jolloin 1. nousu sykli voi olla pidempi ja jyrkempi ja 2. seuraava laskusykli ei ole yhtä brutaali (ei massiivista uutta (yli)tuotantoa tulossa linjoille) ja lasku tulee olemaan lyhempi.

Ja tämä tekee hiiliyhtiöistä, joilla on operoivia kaivoksia, joissa on 10-30 vuoden reservit uskomattomia osinkokoneita. ESG antaa niille lähes luonnollisen monopolin. Vaiheessa 1. ne vakauttavat taseensa ja ostavat erittäin halpoja osakkeitaan vähentäen free floattia ja vaiheessa 2. ne siirtyvät osingon maksuun.

Olin kuitenkin liian ahne, odotin sokean myynnin jatkuvan vuosia ja esimerkiksi suosikkini ARCH Resources ei laskenut aivan ostotasolleni $20/ osake ja on tänään $85/ osake (joka kassavirtoihin nähden on yhä edullinen).

Pohjahypoteesini ei ollut väärä, mutta en ollut varautunut COVIDiin, sen sivujuonteisiin, jättimäiseen elvytykseen ja nousevaan energiakriisiin (vaikkakin ali-investoinnit fossiilisiin olivatkin tiedossani) ja pohjimmiltaan hiilen kanssa siihen että hiilen hinta raketoisi näin rajusti puskien kursseja ylös. Lähitulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.

Näen kuinka moni uutisista energiakriisistä lukeva kärsii FOMOsta ja energiakriisistä puhuminen saa fossiilisten ostohousut jalkaan ja olen itsekin miettinyt hiilen ostamista nyt.

Mutta mitä nyt ostaminen tarkoittaisi? Tarkemmin, mikä on sijoituskeissini/ hypoteesini jos ostan hiiltä tänään? Mielestäni ottaisin kantaa puhtaasti hintakehitykseen. Hiiliyhtiöiden tulosten täytyy pysyä nykytasolla 1-2 vuoden ajan ja kurssien on noustava yhä, jotta ostaminen tuottaisi minulle tulosta. Useat hiiliyhtiöit ovat ilmaisseet suoraan (esim ARCH) että ne maksavat ensin velkansa ja vahvistavat taseensa, sitten tulee omien osakkeiden ostot ja osingot. Tarvitsen kurssinousua tai osinkoja saadakseni tuottoa.

En pysty hiilessä määrittämään millä hintapisteillä suljettuja kaivoksia tuodaan linjoille, milloin vanhat kaivokset laajentavat tai mikä hinta supistaa kulutusta. Kysyntä on myös hyvin riippuvaista makrotaloudesta. Tekisin mielestäni spekulaation, jossa hintojen on noustava tai pysyttävä nykytasolla 1-2 tai mieluummin 2-3 vuotta, jotta voisin sijoittajana nauttia osingoista/ markkinat hinnoittelisivat yhtiöt jälleen arvokkaammiksi.

En pidä hypoteeseista, joissa nyanssitaso on korkea. Voin esimerkiksi sanoa että koen erittäin todennäköisenä että sosiaalisen median käyttö tulee lisääntymään Afrikassa tai että migratointi on-prem konesaleista pilveen tulee jatkumaan. Mutta kuka täsmälleen tulee olemaan voittaja 5-10v säteellä Afrikan sosiaalisessa mediassa on asia mitä en pysty kuin arvailemaan. Nyanssitaso hiilessä on mielestäni hyvin korkea tällä hetkellä ja tuotto pääty rajattu, sillä epäseksikkyys tarkoittaa ettei valuaatio vs. kassavirta voi karata lapasesta.

Toisaalta makrotalouden heikkeneminen tai jokin kysyntäshokki vetää hiilen hintaa ennemmin tai myöhemmin alas ja hiiliyhtiöiden hinnat odottavat mielestäni syytä laskea.

Skippaan hiilen tänään, en halua lyödä vetoa hiilen hinnasta, se ei ole sijoituskeissini. Hyväksyn sen että hiiliyhtiöt saattavat nousta vielä 100% ja ”menetän tilaisuuden”. Mutta uskon hypoteesini olevan yhä oikea ja se luo minulle mahdollisuuden olla jälleen ajoissa, tulevaisuudessa.

Kärsivällinen voittaa aina

Kun kuuntelee hiiliyhtiöiden kvartaaleja, paistaa niistä läpi se että hiilen hinnan nousu ei ole tuottanut normaalia tuotannon kasvua ja uusien kaivosten rakentamisaaltoa (sama näyttää toistuvan öljyssä). Tämä on erittäin tärkeää makrohypoteesini validointia. Jos normaalista poiketen uutta tuotantoa ei tuoda merkittävästi linjoille jatkuu nykyisen kaivoskannan ehtyminen.

Jos talous hidastuu ja hiilen hinta laskee, seuraavat hiiliyhtiöden kurssit perässä. Koen että markkinoilla on paljon käsiä, jotka eivät halua pitää hiiltä salkussaan ja myyntipaine on yhä korkea. Kuitenkin normaalista poiketen seuraavassa laskusyklissä uusi tuotanto ei tulvi markkinoille painaen hintoja normaaliin raaka-aineiden kokemaan syöksykierteeseen, joka usein kestää vuosia (tai kuten uraanissa +10v).

Ja siinä välissä hiiliyhtiöt ovat maksaneet pois velkojaan ja vahvistaen taseitaan. Jos hiilimarkkina edes yskii, tulee minulle mahdollisuus, täysin samalla hypoteesilla kuin 2019, ostaa hiiliyhtiöitä joiden taseet ovat kestävämpiä, karhunmarkkinassa, joka on suhteellisesti lievempi ja lyhyempi, mutta jossa sama institutionaalinen (sokea) myyntipaine ohjaa. Koen myös että riskini on kutistunut, sillä 2020-2022 toteutuvat investoinnit, tai niiden puute, validoivat hypoteesiani.

Jos markkinat jatkavat nousuaan voi olla että hiilestä tulee ”pysyvästi” missattu mahdollisuus, mutta jos minulla on 5-10 hypoteesia eri sektoreista, riittää että muutama niistä aktivoituu vuosikymmenessä. Jos talous hyytyy, voi ostopaikkoja olla kaikkialla, mutta (metallurginen)hiili yhä fundamentaalisesti yksi houkuttelevimmistä arvosijoituksista, jonka näen ja jossa voin elää puhtailla kassavirroilla.

Sektorisijoittaminen on hypoteesien tekemistä, joissa on joukko triggereitä, jotka toteutuesaan käynnistävät positioinnin markkinalle. Pyrin luomaan selkeän käsityksen siitä mikä sijoituskeissini on ja strategian jossa riski-tuottosuhteeni on erittäin asymmetrinen, kuten se oli muutama vuosi sitten uraanissa. En tiedä löytyykö yhtään asymmetrista tilaisuutta enää siinä vaiheessa kun se ylittää uutiskynnyksen.

Isot teemani 20 luvulle

Sijoittajana maailman ottaminen sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin sen toivoo olevan, on välttämättömyys. Viimeisten vuosien aikana raaka-aineet ja energia ovatkin olleet lähinnä tutkallani.

Jos maailma energian tuotanto on 100 yksikköä energiaa, on siitä 20 yksikköä sähköä ja 80 yksikköä kaikkea muuta kuten autojen työntövoimaksi vaatimaa polttoainetta. Jos maailman energian kulutus nousee 50 yksikköä seuraavan 40 vuoden aikana ja haluamme että maailma on 60% sähköistetty, täytyy sähköntuotannon nousta 20 yksiköstä 90 yksikköön eli 4,5 kertaistua.

Se on uskomaton haaste ja vaikka toivon että siihen päästään, tuo tekstin alussa oleva chartti realiteetteja kotiin. Fossiiliset polttoaineet ovat kanssamme vielä pitkään, sillä mielestäni lähes jokainen uusi puhdas GWh tarvitaan globaalilla tasolla kompensoimaan kasvavaa kulutusta.

Ja ESG tuhoaa fosiilisten tuotantoa samalla kun seuraavina vuosina esimerkiksi öljyn uutta tuotantoa täytyisi saada Saudi-Arabian tuotannon verran linjoille per vuosi. Se ei tapahdu ilman miljardien investointeja. Ali-investoinnit fossiilisiin, yllätys yllätys, tarkoittavat kaikille korkeampia sähkölaskuja.

Sähköistyminen ja uusiutuvat energiat puolestaan ovat raaka-aine syöppöjä. Niiden raaka-aine intensiivisyys on merkittävästi korkeampi kuin nykyisen energiaverkon.

Mutta lähes tulkoon kaikissa raaka-aineissa on nähty 2000-2009 Kiinan vetämän supersyklin jälkeen ali-investointeja. Ja ne kaivokset jotka on rakennettu, on usein vanhoja vuosikymmeniä sitten tehtyjä löytöjä.

Uusia investointeja ei nähdä, koska intensiivi hinta puuttuu. Samalla raaka-aine indeksi vs osakkeet ei ole koskaan ollut yhtä edullinen (joka osin selittyy osakkeiden erittäin korkealla valuaatiolla).

Vaikka kuumimmat sektorit on rakennettu bittejen varaan, elämme yhä atomien maailmassa ja atomeita säätelee tietyt lainalaisuudet. Ali-investoinnit ja ehtyminen tuottavat vajeita ja sykliä seuraa aina seuraava sykli. Maailma tarvitsee fossiilisia polttoaineita ja maailma tulee tarvitsemaan ennätysmäisesti sähköistymisen vaativia raaka-aineita. Tuotot näissä sykleissä, kuten uraanin alkusykli on jo osoittanut, ovat erittäin asymmetrisiä ja odottamisesta maksetaan hyvin.

En ole raaka-ainesijoittaja, olen sijoittaja. Historiallisesti pörssi on ehkä tuottanut 8-9%, mutta ei koskaan tasaisesti. On ollut huikeita vuosikymmeniä, mutta todellisella inflaatiokorjatulla tuotolla parhaita aikoja (50- ja 90-luku) on seurannut usein ei-niin-mahtavat tuotot.

Valuaatiot paisuivat 90-luvulla ja laskivat 2000-luvulla, nyt 2010-luvulla ne ovat nousseet ja jotkut äänet sanovat ”This time is different”.

Itse ostan yleisiä osakemarkkinoita mielelläni ETF:n kautta, mutten tänään. Tänään näen tilaisuudet olla ajoissa raaka-aineissa ja energiassa, sekä niiden palvelusektoreissa. Näillä minulla on myös etua markkinoihin nähden.

Jos analysoisin vaikkapa Sampoa, ei minulla ole mitään etua, mutta vaikkapa uraanissa minulla on informaatioetu. Ei siksi että minulla olisi sisäpiiritietoa, vaan koska muut eivät lue tarjolla olevaa informaatiota.

Mutta eduistani kaikkein suurin, lähes supervoimani, on kärsivällisyys, sillä vaikka nokkela rahaston vetäjä olisi haistanut uraanin muutama vuosi sitten, olisi muutaman vuoden alituotut tappaneet rahaston ja vetäjän uran. 3 vuotta alisuoriutumista on urantappaja (USAssa).

Olen lähes vannoutunut makrot edellä sektoriin sijoittaja vs. osakepoimija. Pyrin muodostamaan ideoita ja sijoituskeissejä, joista vain harva toteutuu. Mutta, kuten uraanin kanssa, kun triggerit täyttyvät, voivat tuotot olla elämää muuttavia, joten ehkä 1 toteutunut assymmetrinen idea on tarpeeksi vuosikymmenessä.

Jos hiilen kanssa nähdään hinnan laskua, tulevat 30, 40 ja 50$ hinnalla tuotetut ARCH osakkeet luultavasti olemaan huikea kassavirta kone seuraavassa syklissä ja silloin olin ”ajoissa”, koska minulla oli suunnitelma.

Sidenote – Lyhyesti uraanista

Sprott Physical Uranium Trust (mahdollisesti Kazatompromin fyysinen rahasto) ja se mitä sen ostot paljastivat spot-markkinan syvyydestä ja se miten tehokkaasti se on kerännyt rahaa, on ollut tänä vuonna käytännössä ainoa relevantti uutinen tai tapahtuma. Jos maat kuten Ranska, USA, Saksa tai Japani tekevät konkreettisia päätöksiä, on se ehkä muuta kuin melua, vaikkei todennäköisesti erityisen vahva signaali sekään. Kiinan 440$ miljardin ydinvoima ”budjetti” ei mielestäni ollut uutinen, vaan vanhan linjan validointia.

Lähes kaikki tänä vuonna on siis mielestäni ollut melua, siksi olen niin hiljaa ollut. Uutisista lähes kaikki on melua, signaalia on hyvin vähän.

Päästöhyvitysmarkkinat – Carbon Streaming Corp

Päästöhyvitykset hyvin lyhyesti

Päästöhyvitys, eli Carbon Credit (myöhemmin CC) vastaa yhtä tonnia hiilidioksidia (CO2). Carbon Credittejä voi ostaa ja myydä mitä tahansa raaka-aineita. Päästöhyvityksiä voi myös tuottaa, mikäli pystyy todistamaan vaikkapa joutomaan metsäksi konvertoinnin sitovan hiilidioksidia maahan.

Pakollisilla päästöhyvitysmarkkinoilla valtiot luovat päästöhyvityksiä tyhjästä ja myyvät niitä yrityksille, jotka toimivat säädellyillä sektoreilla. Tällä mekanismilla valtiot voivat vuosittain vähentää myytävien päästöhyvitysten määrää ja aiheuttaa hintapainetta CC:den hintoihin. Tämä pakottaa yhtiöitä alentamaan päästöjään, tehostamaan toimintojaan ja valtioita pääsemään päästötavoitteisiinsa.

Mm. Kanadassa lyötiin laiksi että CC:den minimihinta on vuonna CAD$170 per CC, jotta Kanada pääsee päästötavoitteisiinsa ”Its (carbon credit) current price sits at C$30 (£17.35) per tonne of carbon dioxide released and will rise sharply to C$170 (£98.38) per tonne by 2030.” En löydä muuta raaka-ainetta, jolle hinnan nousu on käytännössä taattua.

Päästöhyvityksiä myydään myös vapaaehtoisilla markkinoilla, joiden koko on noin 0,1% pakollisista markkinoista, mutta kasvamassa. Vapaaehtoisilta markkinoilta ostaessaan yhtiöt, kuten vaikkapa S-ketju (lähi prismassani on isot kyltit 2025 net zero tavoitteista) voi kompensoida päästöjään. Ostamalla tuottamiaan päästöjä vastaavan määrän päästöhyvityksiä yhtiö voi kertoa olevansa Net Zero.

Vapaaehtoisilla markkinoilla päästöhyvityksiä voi ansaita. Jos esimerkiksi omistat joutomaata ja muutat sen metsäksi, sitoo metsä seuraavan 20-40 vuoden aikana vuosittain X tonnia CO2:ta. Voit ansaita jokaisesta tonnista sidottua CO2:ta yhden CC:n, jonka voit myydä eteenpäin.

Tällä hetkellä vapaaehtoisten päästöhyvitysten hinta (US$2-US$25) on murto-osa pakollisten päästöhyvitysten hinnoista US$30-US$70 (suurta vaihtelua Californian, Kanadan ja EU:n välillä). Vapaaehtoisilta markkinoilta puuttuu selkeä CC pörssi ja benchmark hinta (kuten vaikkapa öljyllä Brent tms.)*. Tällä hetkellä markkinoilla on muutamia tapoja sertifioida projekteja ja hinta määräytyy projektin luonteen ja sertifikaation pohjalta.

*Sidenote: Esimerkiksi Abaxx Technologies on kehittämässä päästöhyvityksille selkeää commodity exchangea ja benchmarkkia. Abaxxia löytyy muutama tuhat lappua omasta salkustani.

Kuitenkin vaikkapa Kanadan lainsäädännössä yhtiöt voivat jatkossa kompensoida päästöjään myös vapaaehtoisilta markkinoilta ostetuilla hyvityksillä, joka tuonee niiden hintoja lähemmän pakollisilta markkinoilta hankittavia päästöhyvityksiä, koska miksi maksaisin C$170 per CC jos voin ostaa vapaaehtoisilta markkinoilta päästöhyvityksen selvästi halvemmalla.

Kehittyvät standartit, benchmarkit ja jatkuvasti kasvava säätely ja ESG paineen kasvu, tekevät päästöhyvityksistä vähintäänkin erittäin mielenkiintoisen sijoituskohteen.

Carbon Streaming Corp

Streaming-yhtiö pähkinän kuoressa rahoittaa osan, esimerkiksi kaivoksen rakentamisesta ja ottaa vastineena oikeuden ostaa (streamata) vaikkapa 20% kaivoksen tuotannosta hinnalla, joka on etukäteen sidottu esimerkiksi %-osuuteen raaka-aineen spot-hinnasta. Streaming ja royalty-yhtiöt ovat erittäin kannattavia, sillä ne hajauttavat riskinsä omistamalla kymmeniä projekteja, ne eivät kanna operationaalista vastuuta ja ne tekevät käytännössä missä tahansa markkinassa tulosta. Niiden valuaatiokertoimet ovat myös erittäin anteliaat.

Carbon Streaming Corp (NETZ (tulee sanoista Net Zero)) pyrkii tuomaan tämän toimintamallin vapaaehtoisille päästöhyvitysmarkkinoille. Mutta siinä missä metalleihin keskittyvät streaming-yhtiöt rahoittavat kaivoksia, Carbon Streaming rahoittaa mm. mangrovemetsien istuttamista, viidakoiden suojelua, yms.

NETZ haluaa ennen kaikkea painottaa paikallisten omistamiin projekteihin, joissa kassavirta auttaa paikallisia yhteisöjä kehittymään. Toisena fokuksena ovat projektit, kuten vaikkapa Kongossa sijaitseva Bonobo Peace Forest, joissa sekundaarisina hyötyinä suojellaan sukupuuton partaalla olevia eläimiä ja hauraita ekosysteemejä.

En nopeasti keksi mitään hyväksyttävämpää sijoittamista, rehellisesti en tiedä miksi laittaisin euroakaan ympäristönsuojeluun fokusoituneille järjestöille, kun vaihtoehtona on tämä.

Esimerkki projekti: Mar Vivo

NETZ saa oikeuden ostaa 200,000 CC:tä MarVivon projektista US$6M investointia vastaan noin 30 vuoden ajan. NETZ maksaa 40% päästöhyvityksien tuottamasta liikevaihdosta MarVivolle.

Lukuina, olettaen erittäin matalan US$8 hinnan CC:lle projektin kassavirtalaskelma on seuraavanlainen:

Tämä on puhdas projektitason laskelma, joka ei ota huomioon veroja tai yrityksen hallintokuluja tms.

Kuitenkin, jos päästöhyvitysten hinta pysyy US$8 tasolla, tulee päästöhyvitysmarkkinat olemaan epäonnistunut koe. CC:den hinnan täytyy nousta 2030 mennessä mieluusti US$100 hujakoille, jotta kaikilla yhtiöillä on vahva taloudellinen intensiivi muuttaa toimintaansa. Vapaaehtoisten CC:den hinta ei voi myöskään laahata 10x jäljessä pakollisia päästöhyvityksiä.

Tämä aiheuttaa kassavirtamalleihin ongelman. Jos laitan 10% hinnan nousun päästöhyvityksille, on niiden hinta 2050 vain US$125, joka voi jäädä alakanttiin, mutta 10% hinnannousua on asteen yli optimistisen kuuloista. 5% kasvutahti tarkoittaisi että päästöhyvitysten hinta olisi vain US$33 vuonna 2050, joka on ehdottomasti liian alhainen luku. Tällä luvulla Carbon Streamingin IRR olisi kuitenkin 25% ja vapaat kassavirrat US$58M.

Ehkä tärkeimpänä poimintana tästä sekä toisesta julkistetusta projektista (Bonobo Peace Forest) on se että jopa erittäin matalalla päästöhyvitys hinnalla ovat projektit uskomattoman kannattavia ja niillä on erittäin korkea IRR (sisäinen korkokanta/ ROI).

ESG is in

ESG (Environmental, social and corporate governance) rahastojen kokonaisarvo on nousemassa Bloombergin mukaan 53 triljoonaan dollariin 2025 mennessä. Osa tästä rahasta on lainarahaa, joka on erittäin halpaa pitkäaikaista rahaa ESG projekteihin, joihin Carbon Creditin projektit varmasti kuuluvat.

Edellisissä laskelmissa oletettiin että NETZ rahoittaa projektin täysin omalla pääomalla. Mutta entä jos NETZ pääsee käsiksi ESG lainoihin ja lainoittaa projekteja 2/3 vieraalla pääomalla ja 2-3% korolla.

Tämä on tuloslaskelmaa ja kassavirtalaskelmaa vapaasti sotkeva malli, mutta sen tarkoituksena on tuoda esiin miten nopea takaisin maksuaika on ja miten huikean korkea projektien ROE on jo ensimmäisinä vuosina.

Kasvusuunnitelma ja First mover advantage

NETZ on ensimmäinen pörssilistattu toimija sektorillaan, mutta sen johto on Streaming ja royalty bisneksen konkareita. Heidän tavoite on valita tuhansista projekteista parhaimmat, tehdä agressiivista rahoitusta ja hyödyntää Fisrt mover etuaan maksimaalisesti, nyt kun projektien hinnat ovat erittäin matalia.

Kiinnostavaa kyllä on NETZ :n edun mukaista että 1-3 vuoden aikana vapaaehtoisten päästöhyvitysten hinnat pysyvät maltillisina ja kilpailijoita on vähän. NETZ pystyy näin ostamaan maksimaalisesti projekteja minimaalisin hinnoin.

Kasvusuunnitelma on erittäin agressiivinen. Jos NETZ pääsisi tuollaisiin lukuihin (100 miljoonaa CC:tä 2025) olisi tuloslaskelma seuraavan suuntainen.

*Cost of Goods sold (50%) on arvaus esimerkki arvaus siitä, miten paljon CC:den spot hinnasta Carbon Streaming maksaa projektin omistajille korvauksena.

Yhtiöllä on tällä hetkellä 231 miljoonaa osaketta ja osakkeen hinta oli 13.8. CAD$2,7 antaen markkina-arvoksi US$500M.

Optioita ja warrantteja yhtiöllä on ulkona 170 miljoonaa. Niistä NETZtulee saamaan jonkin verran > CAD$100M. Täysin laimennettu markkina-arvo yhtiöllä on US$865M.

Markkina-arvo on erittäin paksu huomioon ottaen sen ettei yhtiöllä ole kuin sotakassa, isot suunnitelmat ja 2 solmittua sopimusta projekteista.

Kasvun rahoittaminen

Tästä yhtiöstä kirjoittaminen on oletuksia oletusten päälle. Miten projektien hinnat tulevat kehittymään kun kilpailu niistä kasvaa? Miten vapaaehtoisten päästöhyvitysten hinnat tulee kehittymään? Rahoittaako Carbon Streaming tulevat ostonsa osakeannein vai velalla vai jotenkin muutoin? Ja ehkäpä tärkeimpänä, miten paljon spot-hinnasta NETZ tulee maksamaan partnereilleen (projektin omistajille)?

Jotta 2025 NETZ pystyy tuottamaan 100 miljoonaa päästöhyvitystä per vuosi, sen täytyy mielestäni investoida US$2,5-US$3 miljardia (sopimuksissa streaming oikeus per CC on vaihdellut US$15-US$30 välillä). NETZ:n kassa ja optiot ja warrantit kattavat tästä ehkäpä US$150 miljoonaa. Oletetaan että NETZ pystyy rahoittamaan 2/3 osaa investoinneista halvalla velalla, se käyttää kaiken kassavirran investointeihin ja kattaa lopun rahoitustarpeistaan osakeannein.

Luvut miljoonia USD, paitsi EPS ja CC:den spot hinta.

Rahoitus on toteutettavissa ja vaikka alkuun pidin kasvusuunnitelmaa absurdina, on se mahdollinen.

Yhtiö on super kuumalla sektorilla ja sijoituksena ”luonnonsuojelua” ja se näkyy jo nyt valuaatiossa, vaikka yhtiö on listattu Kanadan NEO pörssiin. Mutta koska seuraavina vuosina yhtiön täytyy rahoittaa kasvua osakeannein on korkea valuaatio poikkeuksellisesti plussaa. En usko että NETZ voi todellisuudessa rahoittaa 2022 ja 2023 2/3 osaa investoinneistaan velalla, mutta korkean valuaation takia se ei laimenna NETZ:iä kuoliaaksi.

Skenaario: Omat oletukset

On mahdollista että ylhäällä esitetty ajattelumalli on täysin väärä. NETZ ei ostakaan vain osaa projektin tuottamista päästöhyvityksistä, kuten klassinen streaming-yhtiö, vaan ne kaikki. NETZ viittasi tähän presentaatiossaan (https://www.youtube.com/watch?v=PqzKm7kshMg). Koska markkinoilla on monia hintoja ja koska NETZ:n vahvuus on maksimaalisella hinnalla myyminen, on projektin omistajan etu ulkoistaa omien päästöhyvitysten myynti täysin NETZ:lle.

Tässä tilanteessa projekti, joka normaalisti myisi vaikkapa 10% päästöhyvityksistään NETZ:lle, joka maksaisi niistä esim 40% CC:n spot-hinnasta, myisikin kaikki CC:t NETZ:lle, joka maksaa niiden liikevaihdosta esim 85% projektin omistajalle takaisin.

Tämä selittäisi miten NETZ uskoo pääsevänsä 100 miljoonan CC:n tavoitteeseensa, mutta tekee suuresta osasta päästöhyvityksiä läpikulkueriä tai lume päästöhyvityksiä. Käytän oletuksena COGS (cost of good sold) 85% kuvastamaan tätä mallia.

Tästä seuraa että todennäköisesti/ varmasti CAPEX (investointi) per päästöhyvitys olisi merkittävästi alempi, sillä ”lume” päästöhyvityksistä ei makseta.

Oletan myös että 2025 CC:den hinta on minimissään US$20, jonka uskon olevan realismia, sillä jo nyt paras laatuisten projektejen hyvityksiä myydään > US$20 per CC.

Viimeisenä oletuksena NETZ käyttää velkaa vähemmän 2022-2024 kuin toivoisin/ kuin uskon sen pitkällä juoksulla pystyvän käyttämään. Tämä tarkoittaa enemmän laimennusta ensimmäisinä vuosina.

Luvut miljoonia USD, paitsi EPS ja CC:den spot hinta.

Kuten laskelmista huomaa, voi niitä hioa sopivilla oletuksilla hyper kannattavasta ei-niin-kannattavaan tai myös erittäin helposti kalliiksi. Luonteeltani etsin arvoa ja jos tarvitsen oletukset 1. liiketoiminnan kasvu ja 2. hinnan kasvu, olen epämukavuus alueellani. Silti koen arvo proposition kiinnostavana potentiaalisen tulevan kassavirran pohjalta. Kasvu ei varmasti tule loppumaan 2026.

Valuaatio

Millaisen valuaation markkinat antavat yhtiölle, joka rahoittaa vihreitä projekteja, metsien istutusta, yms.? Mikä on yhtiön valuaatio kun se listautuu 1-2 kvartaalin sisällä NYSEen ja ylittää 1 miljardin markkina-arvon, jolloin ESG rahastot saavat ostaa sitä?

Entäpä jos 3-5v säteellä kaikkien rahastojen ESG ranking pisteytetään ja ESG luokitusta voi kasvattaa omistamalla NETZ:n kaltaisia yhtiöitä?

Itselläni on parikin tuttua, jotka eivät juuri sijoittamisesta piittaa, mutta jotka näkivät tämän vaihtoehtona (tuottavana) hyväntekeväisyydelle.

NETZ pystyy seuraavina vuosina käyttämään korkeaa valuaatiotaan ja erittäin halpaa ESG velkaa ostaen maailman parhaita projekteja, jotka tulevat tuottamaan 30-50 vuoden ajan ”ilmaisia” credittejä, markkinaan jossa hinnat nousevat luultavasti merkittävästi rajummin kuin minun laskelmissani.

Jos heitän varoivaisuutena NETZ:lle 650 miljoonaa osaketta sen EPS olisi C$0,31 2026. En ihmettelisi näkeväni NETZ:llä 20-25 arvostuskerrointa

Olettaen mielestäni erittäin maltillinen päästöhyvitysten hinnan nousu, NETZ ansaitsee ainakin 2x osakkeen hintaan 2026 mennessä. Jos tässä vaiheessa Carbon Streaming lopettaisi toiminta ja antaisi streamejen juosta, tulisi siitä ajankanssa erittäin edullinen päästöhyvitysten hintojen noustessa. Vaikka antaisin NETZ:lle 700 miljoonaa osaketta (+150 miljoonaa aiempaan laskelmaan), olisi sen EPS US$30 päästöhyvityshinnoilla $C0,44 ja US$40 per CC hinnalla C$0,63.

Summa summarum

Laitoin lukuja paperille vasta viime viikolla ja katsoin kammolla kun Carbon Streaming kohosi monena päivänä yli 10%. Silti ostin oman startteri erän lähes CAD$2,9 tasolta (persoonana kuvottaa ostaa nousua ja trendikästä) ja kasvatin positiotani C$2,65 tasolta. Positioni on nyt hiukan yli 2000 lappua ja tähän laskemastani kassasta olen käyttänyt 30%…toivon kurssejen laskua.

Luulen että NYSE listaus (tai oikeammin listaus USA:n isolle listalle) ja hyvin nopeasti 1 miljardin USD:n markkina-arvon ylitykset tulevat olemaan isoja katalyytteja hinnalle.

Itse liiketoiminta on erittäin kiinnostava ja tällä hetkellä erittäin kannattava. Projektit ovat puhtaasti vielä poskettoman halpoja ja niiden ROE on erittäin korkea. Johto on kähminyt asteen hävyttömät warrantit itselleen ennen listausta, mutta muutoin johto on pätevä.

Erittäin paljon luvuista on yhä sumun peitossa, enkä yritä omilla skenaariolla väittää osaavani edes arvioida tulevaa. Haluan painottaa tätä, koen virhemarginaalini olevan näissä oletuksissa poikkeuksellisen suuri. Tosin se on varmaa, että projektien kannattavuus on tällä hetkellä absurdin korkea. Yhtiö ei ole halpa, mutta streaming malli ja kasvavat päästöhyvitysten hinnat voivat tehdä siitä ajankanssa erittäin edullisen, vaikka tavoitteisiin ei päästäisi ja osakkeita olisi lopulta 600-700 miljoonaa.

Streaming yhtiöiden valuaatiot ovat syystä korkeita ja NETZ:n valuaatio ESG-teeman kannattelemana voi päätyä lukuihin, joita en uskalla arvailla.

Ps. Osin ostan NETZ:iä, koska haluan omistaa sitä.

Ps..Mistä NETZ:iä voi ostaa? Kanadan NEO pörssistä, josta itse olen ostanut Lynxbrokers:n välityksellä. Derigo(?) nähtävästi tarjoaa mahdollisuuden ostaa Frankfurtin pörssistä.

Tankkaan kryptoja, buy the dip, here is why..

Bitcoin ja muut kryptot ovat romahtaneet kauniisti. Ostan tätä dippiä.

Lohkoketju on vallankumouksellinen teknologia. Kun lohkoketju yhdistetään älykkäisiin sopimuksiin ja oraakkeleihin, syntyy jotain todella poikkeuksellista. En pysty näkemään tulevaisuutta, jossa nämä teknologiat eivät olisi merkittävässä ja nopeasti kasvavassa roolissa.

Sijoitus case

Jos olisin nähnyt internetin eksponentiaalisen maailmaa muokkaavan voiman ja ostanut top 15 internet/IT yhtiötä 1999-2000, olisi niistä tänään enää 4 elossa; Microsoft, Intel, Cisco ja Qualcomm. Intel ja Cisco olisivat absoluuttisin dollarein yhä tappiolla. Qualcomm olisi paperivoitolla, mutta inflaatio korjattuna tappiolla. Vain Microsoft olisi inflaatiokorjattuna voitolla, muttei kaukaisestikaan riittäisi kompensoimaan tappioitani näistä kolmesta muusta (saati kaikista 11 kadonneesta yhtiöstä).

Jos hypätään ajassa taaksepäin 1903 vuoteen ja olisin ennustanut kuinka vallankumouksellinen teknologia autot olivat, en olisi tehnyt tällä tiedolla kuin tappiota. Autoyhtiöitä oli tuhansia ja teknologioita useita; diesel, höyry, hiili, sähkö, polttomoottori. Todennäköisyys osua eloonjääneisiin yhtiöihin oli minimaalinen ja hajauttaminen olisi taannut suuren negatiivisen tuoton.

Tämä sama tarina toistuu lähes jokaisessa teknologiassa, jonka historiasta löydän. Voittajien valinta on huikean vaikeaa ja selvät ennakkosuosikit ovat harvoin voittajia kuten MySpace sijoittajat huomasivat.

In walks lohkoketju

Olen pikkuhiljaa tutustunut cryptoihin ja rakennellut mm. pythonilla oman shitcoinin, sillä harva asia opettaa yhtä paljon kuin tekeminen.

Lohkoketju, älykkäät sopimukset ja oraakkelit ovat huikeita ja mullistavia teknologioita. Oraakkelit, kuten Chainlink (LINK) ovat linkki oikean maailman ja cryptovaluuttojen välillä. Voimme esimerkiksi rakentaa futuurisopimuksen, joka toteutuu, kun ehto X täyttyy (esim maissin hinta ylittää tietyn hinnan). Sopimus voidaan rakentaa älykkääksi sopimukseksi ja älykässopimus luottaa LINK:n kaltaiseen oraakkeliin joka kokoaa/ kerää tietoa joukosta luotettuja lähteitä ja ilmoittaa älykkäälle sopimukselle kun sopimuksen ehdot täyttyvät, jolloin sopimus toteuttaa itsensä.

Voisit esimerkiksi ostaa vaikkapa aidoksi väitetyn brändilaukun toiselta netissä. Tulevaisuudessa laukun historia tulee löytymään lohkoketjusta, jonka avulla oraakkeli automaattisesti varmentaa laukun aitouden ja älykässopimus joko raukeaa tai toteutuu, eli rahasi siirtyvät vasta kun oraakkeli on varmentanut että ostamasi tuote on aito. Tämä ketju on tulee olemaan kuluttajalle näkymätön ja voi olla täysin viiveetön, mutta tulee rakentamaan ”täydellisen” luottamuksen, joka perustuu teknologiaan ja jäljitettävyyteen vs. ihmisten sanaan. (Esimerkki ei ollut ehkä parhaiden valittu, mutta toivottavasti auttoi valottamaan oikean maailman käyttöesimerkillä muutaman teknologian yhteishyötyä.)

Valuaatio

Miten eksponentiaalisesti kasvavaa varallisuus luokkaa hinnoitellaan?

Esimerkiksi kryptovaluuttojen, kuten LINK:n kohdalla sen luultavasti pitäisi pohjautu joihinkin metriikkoihin. LINK:n valuaatio oli hetki sitten USD$30 miljardia (täysin laimennettuna paljon enemmän) ja nyt noin USD$10 miljardia. LINK:n hinta on riippuvaista sen kysynnästä. Sen kysyntä tulee muodostumaan siitä, miten paljon orakkelille tulee käyttöä (voluumi) * saatu kompensaatiota.

Kompensaatiosta valitettavasti ei ole kuin arvauksia. LINK fanaatikot uskovat että oraakkelikerros on se kerros joka kaappaa suurimman osan arvosta koko ketjussa. Ketjussa kysyt?

Jos sinä ja minä teemme älykkään sopimuksen on ketjussa vähintään Cardanon (ADA) kaltainen älykkäitä sopimuksia mahdollistava kryptovaluutta. Oraakkeli puolestaan kerää informaatiota ja kertoo älykkäälle sopimukselle milloin sen pitää raueta tai toteutua. Viimeisenä ketjussa ovat (luotetun)informaation, kuten sään suhteen vaikkapa ilmatieteenlaitos. Kustannuksemme sopimuksesta siis sisältää 3 komponenttia: älykässopimuksen, oraakkelin ja informaation.

Emme tiedä mikä komponentti tulee kaappaamaan suurimman osan ketjun arvosta, mutta itse ajattelen että se voisi olla informaation tarjoaja. Oraakkeleille kelpaavan luotettavan ja alkuperäisen informaation tuottajien määrä voi supistua ja vaikka tänään API* bisnes on pieni, olettaisin sen kasvavan ja siirtyvän enemmän mikromaksuihin (joita BTC:n kaltainen tekki ei tue (tai luultavasti yksikään olemassa oleva krypto ei todella tue)).

(*API on todella tiivistäen rajapinta, esim ilmatieteenlaitoksella, mistä vaikkapa säätietoja tarjoava applikaatio voi kutsuilla hakea informaatiota. Nykyään kutsut voivat olla esim ilmaisia tai olla käytettävissä esim 1 milj. kutsua per päivä = 100€/kk tilaus. Tulevaisuudessa mikromaksuille periaatteessa jokainen kutsu voisi olla oma transaktionsa, joka toimisi paremmin oraakkeleille.)

No entäpä voluumi? Sitäkään ei voida arvioida. Entä millä todennäköisyydellä LINK on voittaja teknologia edes omassa nichessään (finanssi). Se voi olla 10% tai ehkä 1%, mutta voi hyvinkin olla 0,01%.

Eli LINK:n valuaation voisi olla: voluumi (?) * arvo per yksikkö (?) * todennäköisyys sille että LINK on nichensä voittaja (?) = USD$10 miljardia. Seems legit. Toki yksinkertaistan kaikkea, mutta sofistikoituneimmatkin valuaatiot ovat vain käsien heilutusta ja isoja sanoja.

Ja sama absurdisuus vaikuttaa muihinkin kryptoihin, joilla ei ole mitään oikean maailman käyttöä. Mikä ajaa tänään hintaa on täysin spekulaatio ja momentum, joka on kaksiteräinen miekka.

Nothing new under the sun

Minun on hyvin vaikeaa nähdä että juuri yksikään nykyinen kryptovaluutta tulee olemaan elossa 20v säteellä. Minun on myös hyvin vaikea uskoa että esimerkiksi LINK tulee vapaaehtoiseen* työhön perustuvana kryptona voittamaan joskus markkinoille tulevat Googlen yms. Oraakkelit. Kryptovaluuttojen osalta voittajaa luultavasti ei ole vielä edes olemassa.

(*Tämä ei ole täysin oikein esitettyä. Monella projektilla, kuten LINK:llä, ADA:lla, yms. on rahastoja ja omia kehittäjiä. Skaala tässä on kuitenkin täysin eri kuin sillä, jos Baidun, Google, yms. kaltainen yhtiö voi tuoda peliin halutessaan. Ja jos oraakkelien markkina vaikuttaa lukratiiviselta, oletan että suuret tekkifirmat tulevat markkinalle, hitaasti tutkittuaan teknologiaa, mutta suurella panoksella.)

Toki BTC:tä voi kehittää, mutta miksi vaikkapa minä laittaisin tuntiakaan BTC:n kehittämiseen, kun suuri osa kryptoista on jo jaettu ja holdaajien omistuksessa. Omat taloudelliset intressini eivät ole linjassa sen kanssa. Eikä ole niilläkään miljoonilla kehittäjillä, jotka eivät vielä BTC:tä omista.

Myös ne vaatimukset mitä osaan nopeasti arvioida, kuten mikromaksujen mahdollistaminen on jotain mikä on käytännön mahdottomuus tällä hetkellä (+ vaatisi huikeasti tallennustilaa joka tekisi ketjusta hyper sentralisoidun).

Sijoittamisessa olen käyttänyt aina ohjenuorana ”Älä koskaan lyö vetoa historiaa vastaan” / ”This time is not different”.

En usko että tämäkään kerta eroaa siitä. Kryptojen valuaatio on luultavasti minimaalinen osa siitä, mitä niiden valuaatio tulee olemaan 20v päästä. Emme pysty luultavasti näkemään kuin murto-osan lohkoketjun mahdollisuuksista. Mutta kuten aina aiemminkin, valuaatiot ovat karanneet käsistä tämän päivän käyttötarkoituksiin nähden ja on puhtaasti spekulatiivinen, huomioiden sen että todelliset voittajat saattavat olla yhä sellaiset kryptot, joita ei vielä ole olemassakaan.

Oma positioitumiseni tulee olemaan alustavasti 1 (2021)-2 (2022)% luokkaa nettovarallisuudestani. Tällä hetkellä salkusta löytyy BTC, ETH, ADA ja LINK. En usko olevani pätevä tunnistamaan hetkiä, jolloin vaikkapa LINK siirtyy potentiaalisen voittaja tekin korista luultavien häviäjien koriin, jolloin olen todennäköinen semi passiivinen holdaaja.

Teen 10-15v spekulaation, jossa arvion että kryptosektori kasvaa eksponentiaalisesti ja että osa nykyisistä kryptoista tulee olemaan edes muutaman %-yksikön verran tulevasta kryptotilasta.

Kyseessä ei ole sijoitus vaan spekulaatio, jota ajaa osin haluni omistaa muutamaa projektia, koska olen huomannut seuraavani ja tutustuvani aiheisiin syvemmin vasta kun omistan niitä. Tämä tulee puhtaasti teknisestä kiinnostuksesta. En koe että kenelläkään on tarvetta omistaa kryptoja tänään edes 1% osuudella salkusta.

Ps. Muutan jatkuvasti mieltäni. Nyt uskoisin että GLO:n reiluarvo on jo varmaan CAD$4 tai jopa enemmän. Kun GLO:n osake on CAD$3 on sillä CAD$1 varaa nousta pohjautuen fundamentaaliseen arvoon. CAD$4 dollariin asti GLO on sijoitus. Uskon samalla että GLO ”luultavasti” nousee yli CAD$10 dollarin hintaan spekulatiivisista syistä. CAD$4-CAD$10 välinen alue on puhtaasti spekulatiivista hintaa. Pystyn määrittelemään millä alueella olen sijoittaja ja millä alueella olen spekuloija. Kryptojen kohdalla koen että olen 100% spekulaation puolella.

Uraanin hinta tulee ylittämään $150/lbs

Olen käynyt blogissani laajasti läpi uraanifundamentteja kysynnän, tarjonnan ja sopimussyklin näkökulmasta. Fundamentit, joustamaton tarjonta, suuri rakenteellinen vaje ja hinta joka tekee uraanin louhimisesta kannattamatonta, ovat syy miksi uraanin hinnan nousu tulee olemaan väistämätöntä.

Jos uraanin hinta ei nouse, ei uutta tuotantoa voi tulla linjoille. Jos uutta tuotantoa ei tule linjoille, sulavat puskuri inventaariot ja miljardien arvoisia reaktoreja suljetaan (samalla suurin CO2 päästötön energianmuoto himmenee). Vaihtoehtona on että polttoaineen ostajat palaavat markkinoille ja maksavat uraanista hinnan, joka kattaa tuotantokustannukset, investointikustannukset ja palkitsee uraanikaivosten omistajia. Tämä hinta lienee US$55-70/ lbs (pauna) vs. US$30/lbs tänään.

Nyt haluan kuitenkin fokusoida fundamenttien ulkopuolelle finanssimarkkinoille, joilla miljoonat ihmiset pyrkivät jatkuvasti löytämään uusia keinoja tehdä rahaa. Varoitan, tämä teksti on puhdasta hypeä. En kuitenkaan ole koskaan ollut vahvemmin härkä uraanin suhteen, so ’Ere We Go.

UPC – Sprott Physical Uranium Trust

Suurin osa uutisista on merkityksetöntä melua. Mutta tämä uutinen ei ollut melua. Pian fyysisen uraanin ”rahasto” UPC muuttuu Sprottin hallinnoimaksi uraani Trustiksi, joka mutkat suoraksi vetäen, tulee ostamaan spot markkinoilta uraania aina kun sijoittaja ostaa Trust unitteja. Sprott Physical Uranium Trust tulee olemaan tarjolla Kanadan lisäksi myös USAssa 2022Q1 (?).

Tämä instrumentti antaa ensimmäistä kertaa uskomattoman helpon ja likvidin tavan ostaa uraania ”suoraan” spot markkinoilta vs. aiemmin UPC omisti kiinteän määrän uraania ja jos osakkeen kysyntä ylitti tarjonnan, vain osakkeen hinta (preemio) nousi vs. sen varastossa oleva uraani (eli samasta määrästä uraania vain maksetaan enemmän).

Match made in Heaven

En tiedä löytyykö minun penaalista tarvittavaa eleganttiutta seuraavien ajatuksien ilmaisemiseksi.

Meillä on markkina, joka tarjoaa uskamattoman fundamentaalisen syyn raaka-aineen hinnan nousuun. Markkina, jossa polttoaineen ostajat ovat lykänneet pitkien sopimusten uusimista, ostaen mieluummin keskipitkiä sopimuksia treidaajilta (jotka ostavat tuotteensa spot markkinoilta) ja jossa inventaariot hupenevat. Meillä on rakenteellinen vaje, jonka korjaamiseen menee vuosia (kaivosten rakentaminen ja uraanin jalostus polttoaineeksi (18-24kk)). Ja meillä on ostajat, joille uraanin hinta on minimaalinen kustannus ja suurin kustannus on jos polttoaine loppuu reaktoreista.

Ja markkina on hyvin, hyvin pieni. Olisi absurdia sanoa että spekuloijat voisivat ostaa vaikkapa 10-20% globaalista kuparin tarjonnasta puskeakseen hintaa ylös, mutta uraanimarkkinoilla juuri tämä on mahdollista, ei, se on helppoa.

Itse asiassa tämä vaatisi vain noin US$500 miljoonaa.

Kun viime syklissä UPC perustettiin ja se aloitti fyysisen varaston rakentamisen, uraanin hinta nousi 50% kuukaudessa. Polttoaineen ostajat havahtuivat maailmaan, jossa hedge fundit ja sijoittajat näkivät tilaisuuden tehdä rahaa, ostaa spottia kuivaksi ja puskea hintaa ylös. Polttoaineen ostajat panikoivat ja ostivat tarpeensa lisäksi varastoja täyteen. Uraanin hinta raketoi miltei 13X.

Tuolloin maailma ei kuitenkaan ollut alijäämäinen. Uutta tuotantoa oli tulossa markkinoille. Ja spekulaattoreiden työkalut olivat huonot.

Nyt, kiitos Sprott:n suuret instituutiot voivat koskea uraaniin. Kun ostot alkavat kasvaa (ensimmäisenä US$70M anti) ja mobiilit inventaariot kutistuvat, uraanin spot-hinta nousee. En usko dramaattiseen raketointiin, mutta kun pääsemme pisteeseen, jossa mobiilit inventaariot ovat tyhjät alkaa tapahtua jotain hyvin kiinnostavaa. Äkkiä spot markkinoita tyhjennetään nopeammin kuin sinne tulee tavaraa ja hinnat voivat räjähtää käsistä, yksinkertaisesti siksi että tarjontaa ei ole.. Kuin vapaa pudotus, mutta ylöspäin.

Jos kysyntää ei voi täyttää, voivat spottiin raaka-ainetta myyvät pyytää uraanista lähes mitä vain. Se 1-2mlbs (miljoonaa paunaa) uraania, joka spotmarkkinoille lisätään kuukaudessa hukkuu kysynnän alle, varsinkin kun polttoaineen ostajat alkavat agressiivisesti takaamaan omaa tarvettaan.*

*Tähän on hyvä tiedostaa että samainen nousu voi vapauttaa hiukan Japanilaisten voimalayhtiöiden (ja muiden pienten toimijoiden) varastoissa lojuvaa inventaariota markkinoille. Kiinalaisten pitkät sopimukset on myös sidottu spot hintaan ja suurien inventaarioiden avulla sillä voisi olla mahdollisuus ja motivaatio yrittää manipuloida spot hintaa alemmas vapauttamalla markkinoille inventaarioita (hetkellisesti), mutta tämä optio tuskin todellisuudessa keikuttaa bull teemaa.

En pysty sanoin kuvaamaan, miten räjähdysherkkä tilanne on. Tilanne on kuin luotu spekulatiiviselle rahantahkoamiselle. Voin toisella kädellä ostaa uraania spotista puskien uraanin hintaa ylös ja toisella ostaa uraaniyhtiöitä saaden tuoton ulos vivutettuna.

A match made in heaven…

Passiiviset rahavirrat

Ylempään tulee yhdistää se että nykyään passiiviset rahavirrat ovat aivan eriluokkaa kuin viime syklissä. Uraani ETF:t URA ja HURA tulevat paisumaan passiivisien virtojen takia ja ne puolestaan ostavat 5-10% painolla UPC:ta. Silloin tapahtuu jotain kaunista. Passiiviset ostot tyhjentävät spot-markkinaa ja ajavat uraanin hintaa ylös, luoden itseään toteuttavan ennustuksen. Uraanin hinnan nousu nostaa uraaniyhtiöitä ja kerää lisää passiivisia FOMO virtoja, jotka vahvistavat kehää. Suuri osa sijoittajista ei tule miettimään ovatko junior yhtiöt hinnoiteltu oikein vaan katsomaan tällaisia chartteja ja miettimään miten korkealle tällä kertaa voidaan nousta.

Huom, kuvasta puuttuu 2008 huippu vuosi, eli todellista viime syklin huippua ei edes näy.

Parabolinen nousu

En olisi yllättynyt vaikka 12kk päästä olisimme yhä kolmella alkavassa uraanin hinnassa. Ehkäpä $40 tasolla. Mutta jos 30 dollarista 40 dollariin nousussa kestää vuosi, en ihmettelisi jos uuden markkinarakenteen takia muutos 40 dollarista 50 dollariin olisi enää 6 kuukauden polku. Ja joka etapin väli puolittuu ja tahti kiihtyy. Olen lähes vakuuttunut että tulemme jälleen näkemään parabolisen hintojen räjähdyksen.

$150/ lbs spot hinta parin vuoden sisällä vaikuttaa realistiselta. En väitä hetkeäkään että tuo hinta olisi raaka-aineen fundamenttien tukema. Mutta väitän, että harva isoa rahaa pyörittävä on nähnyt montaa selkeämpää mahdollisuutta tehdä paksua tiliä.

Tämä tilanne on yhdistelmä uskomattoman hyviä fundamentteja, markkinan joustamatonta tarjonta puolta ja markkinan pientä kokoa, joka tekee tästä mahdollista, jopa erittäin todennäköistä. Lopetin blogini ensimmäisen tekstin Miksi uraanin hinnan täytyy nousta tähän nyt erittäin ajankohtaiseen lainaukseen:

We’ve seen nothing yet.

Fundamentit pohjustivat tämän sijoitus keissin ja vetävät sitä yhä. Mutta pian fundamenttikeissi mahdollistaa kiinnostavamman luvun tarinassa, finanssimarkkinoiden ryntäyksen.

Aikana, jolloin tuottoa etsivää spekulatiivista pääomaa on enemmän kuin koskaan, jolloin Some tuo aiempaa suuremman joukon ihmisiä tälle poikkeavalle niche markkinalle ja aikana jolloin me sijoittajat, voimme tehdä uraanin hinnan parabolisen räjähdyksen mahdolliseksi ostoillamme, ylempi lainaus on todempi kuin koskaan.

Ja siinä missä markkinat hinnoittelivat uraaniyhtiöt viime vuosina kuolleiksi raadoiksi, aivan kuin alhainen spot hinta olisi ikuinen, markkinat tulevat myös yliampumaan räikesti yli yhtiöiden reilun arvon seuraavina vuosina.

Kaivosyhtiöiden NPV:t

Entäpä valuaatiot?

$50/lbs uraanin hinnalla Global Atomicin (US$400M markkina-arvo) Dasan NPV (nettonykyarvo) on US$485M. Jokainen $10/lbs ylöspäin uraanin hinnassa nostaa kaivoksen NPV:tä US$200 miljoonaa. US$100/lbs hinnalla GLO:n Dasan stage 1 ja Iskendarum ovat lähes US$2 miljardin arvoinen kokonaisuus. Tuolloin myös Dasan stage 2 (paunoissa 4x stage 1) lienee myös jonkin arvoinen? Jos uraani kohoaa US$150 tasolle on GLO nopeasti CAD$30 per osake.

Pelkästään GoviEx:n Madaouelakin olisi itsessään lähes 8 kertaa arvokkaampi kuin GoviEx:n nykyinen markkina-arvo US$100/ lb hinnalla.

Luvut muuttuvat naurettaviksi, enkä usko että hinnoittelu tässä vaiheessa seuraisi spottia. Uskon että se saattaisi hyvinkin yliampua spot hinnan.

End of Hype

Lopetan tämän hype pitoisen tekstini UPC:n perustajan Kevin Bambroughin sanoihin:

Not the fuel buyers, not the governments, not the miners. The investing #uranium community is gonna take complete control of the spot market and demand $200/lb. It will take it there and hold it near there and say to the industry… If you want uranium you must pay $150-200/lb for a few years cause we are going to gobble up and hold all marginal lbs and make you pay that. We can and will make them pay that and there’s is zero they can do about it until supply rises enough…

Kevin Bambrough

Olen blogissani pyrkinyt käymään läpi, hyvin hillitysty, uraani fundamentteja sekä muutamia yhtiöitä. Vaikka olen vahvasti mukana salkullani, olen tietoisesti pyrkinyt välttämään turhaa hypeä (ja saanut kuulla mm. olevani ”bear troll”).

Valuaatiossani lähtökohtani on reilunarvon määritys. Minulle reiluarvo on se, mitä voin odottaa saavani normalisoiduista kassavirroista kaivosyhtiön elinaikana. Logiikkani on se, että haluan tehdä tyydyttävää >10% pa tuottoa kassavirrasta, silloinkin jos uraanihypeä ei tapahdu. Reiluarvo antaa lattian, se ei ole target price tai myyntihinta.

Olenkin pyrkinyt tuomaan esiin myös sitä, että sykliset yhtiöt pelottavan usein hinnoitellaan kuin spot hinta + trendi olisi ”ikuinen”. Pari vuotta taaksepäin kaikki uraaniyhtiöt hinnoiteltiin spotilla, parin vuoden päästä tämä sama tulee olemaan totta ja kummassakin ääripäässä yhtiöiden hinnoittelu tulee olemaan absurdi.

Näillä turhan filosofisilla loppusanoilla höystettynä kärsivällisyyttä ja varoituksen sana. Se sama itseään ruokkiva mekanismi, mikä tulee olemaan suuri tekijä parabolisen nousun aiheuttamisessa, tulee lopulta myös ajamaan spot hintaa alas erittäin nopeasti*. Et halua olla mukana kun musiikki loppuu. Pitkät myyntiohjelmat kunniaan.

Ps. Vaikka olen hiukan leikannut joitain positioitani, olen ollut jatkuvasti netto-ostaja uraanimarkkinoilla. Joiltain osin oma arvioni yhtiöiden reilusta arvosta on jo saavutettu. Mutta hinta ja arvo ovat kaksi totaalisesti eri asiaa. Uskon että hinnat tulevat kohoamaan yhä erittäin paljon. Olisi typerää olla sokea tälle markkinoiden realiteetille, vaikka sitä ei pysty havainnollistamaan DCF mallilla. Tavoitteeni on olla isosti oikeassa kerran vuosikymmenessä. Tämä on se sijoitus. Hit big and hit hard.

Loppusana, Kuinka SPUT toimii?

Sanotaan että SPUT:n osakkeen takana on aina 1 pauna uraania. Jos uraanin hinta on $40, ei osakkeen hinnan tarvitse olla $40, se voi olla esim $42. Jos hinta (P) on 1% yli NAV:n (net asset value, tässä tilanteessa $40), voi SPUT luoda uusia osakkeita = ostaa lisää uraania, jos osakkeille löytyy ostaja.

4kk sitten ymmärsin tilanteen lähemmäksi ETF mallia, mutta tämä on väärä tulkinta. Nythän markkinoille voi iskeä paniikki. Sanotaan että uraanin hinta laskee 35 dollariin, ei tämä tarkoita mitään SPUT:lle. SPUT:n osakehan voi tipahtaa vaikka $20 dollariin, jolloin P/NAV vain on (20/35=) 57%, eli SPUT:n osakkeita ostaessasi, ostat uraania 43% discountilla.

Discount ei tarkoita että SPUT:n täytyy myydä uraania. Se vain tarkoittaa että joku tahtoo päästä SPUT:n osakkeista eroon ja jos kaikki myyvät tippuu osakkeen hinta, vaikka raaka-aineen hinta nousisi. Eli jos nousukausi on esim 3v pituinen, mutta välissä on pikkupaniikkeja, ei SPUT ole puskemassa spot hintaa alas tyhjentämällä varastoja, lähinnä fundamentit ymmärtävä voi kahmia fyysistä uraania merkittävällä discountilla.

Kun preemio on yli 1%, voi SPUT aina ostaa lisää uraania, jos se saa pääomaa sijoittajilta ostoihin. Jos rahavirta SPUT:iin on esim 10milj päivänä X, on SPUT:n kilpailijoina toiset sijoittajat. Voit esimerkiksi itse myydä myös SPUT osakkeita. Tuosta 10 miljoonasta per päivä, saattaa esim vain 6milj päätyä SPUT:lta ostetuihin osakkeihin, ja 4 miljoonaa toisilta osakkeen omistajilta ostettuihin osakkeisiin. Tällöin SPUT voi luoda 6 miljoonan $ edestä uusia osakkeita / ostaa fyysistä uraania.

SPUT hallinnoi trustia ja saa siitä palkkiot. Sijoittajille tämä on väylä spekuloida hinnalla.

Sijoittajat pelaavat preemioilla ja discounteilla, SPUT vain mekaanisesti ostaa jos/kun preemio on >1% ja kun SPUT:lle virtaa pääomaa ostoihin.
Smithweekly haastattelussa SPUT sanoi ettei aikomus ole koskaan myydä. Ei tarvetta. Sprott on toiminut samoin vuosia kullan ja hopean kanssa.

Ovatko uraanikaivokset yhä hyvä ostos?

Uraanin fundamentit ovat erinomaiset. Uraanin spot hinta on vain ripiän yli $30/ lb (pauna). Tämä on hintataso, joka takaa ettei uutta tuotantoa voida tuoda markkinoille ja jolla suurin osa nykyisestä tuotannosta on tappiollista. Uraanin hinnan täytyy nousta $60-$70/lb tasolle, jotta tulevassa sopimussyklissä kaikki halukkaat saavat polttoainetta voimaloihinsa. Blogissani käsittelemät trendit ovat saaneet myös vahvistusta yleisen sentimentin muuttumisesta. Ydinvoima koetaan jo miltei vihreään ja ESG agendaan mahtuvaksi.

Uraanikaivosten valuaatiot ovat myös viimein nousseet. Yhtiöstä riippuen olemme nauttineet 100-300% nousuista viimeisen 6kk aikana. On aika olla kriittinen ja kysyä ovatko uraanikaivokset enää hyvä ostos.

Case 1: Paladin Energy

Osakkeita: 2663M

Osakkeen hinta: AUD$0,44 (11.04.)

Markkina-arvo: AUD$1171M (USD$890M)

Viimeisen rahoituskierroksen jälkeen Paladin Energy on velaton. Paladin omistaa 75% Langer-Heinrich kaivoksesta Namibiassa. Langer-Heinrichin on care-and-maintenance tilassa ja se voidaan uudelleen käynnistää suhteellisen minimaalisin kustannuksin. Valittu strategia on tuottaa noin 6mlbs (miljoonaa paunaa) uraania 2-7 vuosina ja tämän jälkeen noin 3mlbs kunnes kaivos ehtyy.

Olen alle hahmotellut sitä, miltä Langer-Heinrichin kannattavuus voisi näyttää what-if maisena skenaariona.

Koen tässä olevani hyvinkin avokätinen ja epäkriittinen. Mm. ensimmäisen 8v AISC on luultavasti tarpeettoman matala.

Paladin Energyn ensimmäiset 7 vuotta näyttäisivät alla olevan kaltaiselta:

Jos veroja ei makseta ensimmäisen 7v aikana, voi EPS lukuun lisätä 35%. Tässä oletuksena on että Paladin solmii pitkiä sopimuksia 50% noin USD$52,5 hinnalla, joka on asia, jonka Paladinin johto on rivien välistä sanonut usein.

Jos pelleillään, poistetaan verot ja käytetään USD$75/lb uraanin hintaa (eikä lukittuja sopimuksia) päästään huikeaan AUD$0,083 EPSiin ja AUD$0,093 operationaaliseen kassavirtaan. Tässä skenaariossa Paladin olisi varmasti pätevä, mutta onko tämä realistinen tilanne? Ei. Ensimmäinen vaihe kestäisi 7 vuotta ja verovapautus loppuisi viimeistään vuonna 3(4).

Jonkinlaisen ”realismin” valossa spot voisi olla USD$70/lb ja pitkäaikaiset sopimukset USD$55/lb koko Langer-Heinrichin 17 vuoden käyttöiän. Silloin alla oleva olisi jollain lailla Paladin Energyn oikeaa potentiaalia kuvaava laskelma.

Read my lips. Paladin Energy ei ole edes nykyisen hintansa väärti oikeassa maailmassa. Jotta valuaatio olisi perusteltu, tarvitsee uraanin hinnan nousta reilusti ja pysyvästi yli USD$70/lb, Paladinin pitää olla solmimatta fiksattuja pitkäaikaissopimuksia ja Paladinin muille varannoille pitää antaa arvoa useita satoja miljoonia.

Spot on tänään hiukan yli USD$30/lb. Paladin on ehdottomasti keulinut ohi perustellun tason. Minkäänlaista margin-of-safetya ei ole. En usko että kukaan Paladinin omistaja voi koskaan toivoa saavansa kassavirrasta riittävästi tuottoa.

Langer-Heinrich on erinomainen kaivos ja sen käyttöikää voidaan varmasti jatkaa vielä pitkälle, mutta tämän jatkoajan vaikutus sen NPV:hen on hyvin minimaalinen.

En ihmettelisi että Paladin näkee ainakin AUD$1 hinnan per osake. Mutta kaikki AUD$0,25-0,30 jälkeen on spekulatiivista arvoa, ei edes hinta spekulaatiota vaan hype spekulaatiota.

Case 2: GoviEx

Osakkeita: 523M (742M fully diluted)

Osakkeen hinta: CAD$0,29 (11.4.)

Markkina-arvo: CAD$152M (USD$121M)

GoviEx:n arvon määritys ei ole mikään helppo tehtävä. Firmalla on kolme projektia, joista kahdella on teknisiä tutkimuksia takanaan.

Madaouelan (Niger) NPV on US$270M 8% diskontolla ja US$70/lb uraanin hinnalla (US$270m koska GoviEx omistaa projektista 80%). Mutangan (Zambia) NPV on US$269M 8% diskontolla ja US$58/lb uraanin hinnalla. GoviEx:n toimitusjohtaja Daniel Major kokee että paras tapa arvostaa yhtiö on ottamalla NPV:t, laskemalla ne yhteen, lisäämällä hiukan arvoa Faleasta ja tadaa, yhtiön hinnan pitäisi olla >US$500M. Bah.

Yhtiön suunnitelma on 1. rakentaa Madaouela hyödyntäen maksimaalisesti velkaa (US$180M) ja 2. tekemällä off-take sopimuksia, joilla voidaan rahoittaa oman pääoman tarve (tai 3. osakeanti).

2. Vaihtoehdossa ostaja tulee maksamaan etumaksua sopimuksesta, mutta vastineena tämä leikkaa hinnan puolesta upsidea, jolloin US$70/lb varmaan on kaukainen haave.

Jos GoviEx rahoittaa osakeannilla, saadaan tarvitusta US$347M CAPEX:sta noin US$40M jo nyt ulkona olevista optioista ja warranteista ja US$180M velasta. Puuttuva US$95M* täytyy rahoittaa annilla. Ollaan avokätisiä ja sanotaan että GoviEx rahoittaa kaivoksen CAD$0,6 osakkeen hinnalla. Tarvitaan 200milj uutta osaketta ja vähintään 100milj uutta warranttia, jolloin fully diluted GoviEx:lla olisi 1050M osaketta.

*Niger omistaa 20% projektista. 10% on free-carry osuus, eli Niger ei rahoita kaivoksen CAPEXia, mutta omistaa sitä. Toinen 10% on osuus. Tämän takia 95+40+180 != 347.

What-if skenaario GoviEx:lle Madaouelan rakentamisen jälkeen.

Kun otetaan huomioon velka (korot) ja muut kulut on GoviEx hinnoiteltu rohkeasti.

Onko GoviEx ylihinnoiteltu. Ehkäpä ei. On monia skenaarioita, joissa GoviEx voisi teoreettisesti olla merkittävästi nykyistä arvokkaampi. Spekulatiivisessa nousussa uskon että GoviEx tarjoaa hyvän spekulatiivisen hinnan. Puhtaalla kassavirralla en.

Sanoisin että GoviEx:n hinta on leiponut jo US$45/ lb tason sisään.

Case 3. Denison Mines

Osakkeita: 702M fully diluted (*ennen viimeisintä US$65M antia, jonka tarkoituksena oli ostaa >2Mlbs fyysistä uraania)

Osakkeen hinta: CAD$1,45 (11.4)

Markkina-arvo: CAD$1018M (US$808M)

Denison omistaa Kanadasta maailman parhaimman uraaniesiintymän Phoenixin (malmipitoisuus yli 19%), sekä Griffinin, jotka yhdessä muodostavat Wheeler projektin. Denison myös omistaa 22,5% McCleanLaken uraanimyllystä, TTHE HELDETH TÚÉ esiintymän, 12,5% GoviEx:stä sekä joukon muita varhaisessa vaiheessa olevia esiintymiä.

Wheeler Riverin arvo on kieltämätön.

Kuitenkin asteen turhauttavaa Denisonin viestinnässä on se että Denison rakastaa pre-tax lukuja. Post-tax luvut ovat vähemmän mairittelevia.
High casessa (US$65/lb) Wheelerin NPV on 50% korkeampi kuin nykyinen markkina-arvo.

Jos oletetaan McCleanLaken osuuden arvoksi CAD$100M, GoviEx:n osuuden arvoksi CAD$30M ja Tthe Heldeth Tuen arvoksi CAD$60M, jää Wheelerin hintalapuksi CAD$830M.

Kanada on usean mielestä pieniriskinen maa, mutta viimeisen ison luvitetun kaivoksen (Cigar Lake) tuotantoon saanti kesti 35 vuotta!

Koska kyseessä on luvittamaton projekti, jolla on myös paljon teknistä riskiä, koen että valuaatio on tässä vaiheessa paisunut. Projektin NPV on vain 80% korkeampi kuin sen hinta US$65/lb uraanin hinnalla. P/NPV pitäisi olla korkeintaan 0,5 jotta Denison olisi mielestäni ”osta” hinnoissa. Denisonin hintaan on mielestäni leivottu jo nyt sisään vähintään US$55-60/lb uraanin hinta.

Case 4. Global Atomic

Osakkeita: 161,9M (182M fully diluted).

Osakkeen hinta: CAD$2,84 (11.4)

Markkina-arvo: CAD$460M (US$365M)

Viimeisten kuukausien kehitys on jälleen parantanut GLO:n arvopropositiota. Mm. metallurgiset testit olivat odotettua parempia ja jos GLO voi talteenottaa enemmän uraania louhitusta tonnista kuin oletettu, on se puhdasta tulosta. Myös konservatiiviset oletukseni sinkkioperaation lähitulevaisuudesta ja yhtiön rahoitustarpeesta (määrä osui oikeaan, mutta arvion rahoituksen tapahtuvan alemmalla hinta tasolla) ovat parantaneet GLOn arvopropositiota.

GLO:n uraaniprojektin (Dasan) CAPEX (capital expenditure) on US$203M. On mahdollista että GLO voi rahoittaa tästä US$150M velalla ja US$60M (vähän ekstraa käyttöpääomaksi) rahoitus tehdään osakeannilla. Jo nyt ulkona olevat warrantit ja optiot tuovat US$20-23M ja loput US$40M vaatinee 20 miljoonaa uutta osaketta (nykyhinnalla) + 10M warranttia. Parhaimmillaan GLO:lla on 210 miljoonaa osaketta silloin kun Dasa rakennettu ja operationaalinen.

Huomaa että aiemmissa analyyseissäni lähdin liikkeelle 300 miljoonan osakkeen määrällä.

Tässä on tärkeää huomata, että kaikkien muiden yhtiöiden kohdalla joutuu käyttämään US$60-65/lb hintaa lähtökohtana sille onko yhtiö ”yliarvostettu”. GLO:n kohdalla jo US$42,5/lb hinnalla yhtiön P/E näyttää 10.

GLO:n erittäin kannattavan 1. vaiheen juoksuaika on vain n. 10 vuotta, mutta Dasaan jää ensimmäisen vaiheen jälkeen yhä pari sataa miljoonaa paunaa vaiheen kaksi käytettäväksi.

Arvonmäärityksessä GLO:n sinkkioperaatiot ansaitsevat varmaan US$100-150M valuaation. Dasan 1. vaiheen NPV on US$50/lb hinnalla US$437M* (noin US$630M* US$60/lb hinnalla). Dasan toisen vaiheen arvo on kaukana tulevaisuudessa, mutta laskisin sille silti minimissään US$100M arvon. Nykyiseen markkina-arvoon (US$365M) verrattuna GLO:lla on yhä turvamarginaalia ja sen arvo osien summaan on maltillinen.

*Summat ovat 90% NPV:stä, sillä GLO omistaa Dasasta 90%.

Koen että GLO:lla on hyvin varaa vielä tuplaantua, mikäli uraani nousee US$60/lb tasolle.

GLO lienee junioreista ainut, jolla on perustellusti yhä varaa nousta. Sen margin of safety vs. sen valuaatio on yhä melko hyvä. Tilanne on muuttunut dramaattisesti viime katsaukseni jälkeen, ennen kaikkea osakemäärien suhteen ja tämä tottakai muuttaa valuaatiota merkittävästi. GLO on ollut jatkuvasti kohde, jonka arvo on vain kasvanut ja kasvanut. Kun ostin ensimmäisen 33,000 osakkeen erän GLO:ta CAD$0,3 hintaan, sanoin osin vitsillä että tämä on minun henkilökohtainen 30 kertaistuja. En rehellisesti ihmettelisi näkeväni CAD$9 hintalappua GLO:n kohdalla (tällä hinnalla en koskaan GLOta henk. koht. toki ostaisi ja tämä heitto tulee ottaa täysin heittona, ei valuaationa tai target tasona).

Käyn Global Atomic – vertaansa vailla oleva arvopropositio tekstissäni tarkemmin läpi yhtiötä. Valuaationi ei yritä kuvata sitä mihin lukemiin GLO voi nousta tai sitä miten korkealle oletan GLO:n nousevan spekulatiivisessa huumassa, vaan sitä, mikä sen arvo mielestäni tulisi olla puhtaalla kassavirralla mitattuna. Jätän hypevaluaatioiden tekemisen muille.

Margin-of-safety muodostuu siitä että ostan syklistä yhtiötä, jonka uskon olevan hyvä sijoitus puhtaalla kassavirralla. Syklin kuumetessa valuaatio todennäköisesti nousee merkittävästi yli perustellun, joka luo tilanteen, jossa voin myydä merkittävällä voitolla. Jos spekulatiivista hypeä ei tule, margin-of-safety pitää huolen siitä, ettei minulle jää käteen vain spekulatiivista arpalippua.

Valuaatiot tuntuvat rohkeilta

En ole koskaan nähnyt millään sektorilla yhtä selkeitä fundamentteja perustelemaan oletusta että raaka-aineen hinnan täytyy tuplaantua. Koen että US$60 on realismia 2-3 vuoden sisällä.

Mutta moni uraaniyhtiö on jo mielestäni hinnoiteltu hintaympäristöön, joka ei ole kaukana siitä, mihin uraanin hinnan täytyy nousta (ja jotkin, kuten Paladin Energy jo täysin absurdeihin lukemiin). Silloin lisä upside realisoituu vain jos uraanin hinta nousee yli tason, joka on riittävä markkinatasapainoon.

En yllättyisi, itse asiassa teen aktiivisen spekulaation sen puolesta, jos uraanin hinta lyö yli markkinatasapainoon tarvitun tason. Uskon myös että monen yhtiön osalla tullaan näkemään valuaatioita, joita ei voi mitenkään perustella fundamenteilla tai tulevilla kassavirroilla.

Koska uraanimarkkinoilta puuttuu mm. futuurit, yms. instrumentit on institutionaaliselle rahalle vain kaksi paikkaa, fyysinen raaka-aine sekä osakkeet. Ja koska markkinat ovat pienet, on pienetkin pääomavirrat tarkoittavat merkittäviä muutoksia valuaatioihin.

Moni kelkkaan myöhemmin hyppäävä tulee myös katsomaan mitä mm. URA indeksille on käynyt ja näkemään vain että olemme yhä kaukana 2011 vuoden lukujen (US$127) saati sitten 2008 huippu vuodesta. Kun rahaa ohjataan sokeasti ostaviin ETF:iin voivat osakkeet tällaisella markkinalla nousta valuaatioihin, joissa ei ole mitään järkeä.

Poissulkien spekulatiivisen huuman ennustamisen, fyysinen uraani tarjoaa mielestäni tänään houkuttelevimman tavan sijoittaa uraaniin. Esimerkiksi Yellow Caken* osakkeen takana on NAV:ia (net asset value = fyysinen uraani * spot hinta + käteinen – velka) £2,42. Osakkeen hinta on tänään £2,52. Yellow Caken kautta uraania voi siis ostaa noin US$31,5/lb hinnalla. Mikäli uraanin hinta tuplaantuu, tuplaantuu Yellow Caken osake. Tämä ilman kaivoksiin liittyvää riskiä. Fyysisen uraanin riski-tuottosuhde on mielestäni tällä hetkellä yhä erittäin houkutteleva vs. uraanikaivokset.

*Vaihtoehtona Yellow Cakelle on Uranium Participation Corp, joka on myös fyysisen uraanin ”rahasto”.

Omakohtaisesti uudet ostoni ovat joko fyysistä uraania tai aika ajoin laskuista ostettuja junioreita.

Uraani bull ja kultaostoksia

2020 marraskuun alusta uraanisalkkuni on nähnyt paljon vihreää.

  • Bannerman Resources +320%
  • Global Atomic +186%
  • NexGen Energy +50%
  • Denison Mines +105%
  • Boss Resources +70%, jne….

Tämä vain parissa kuukaudessa. Liike ei ole mitenkään poikkeuksille pienille unohdetuille markkinoille. Tästä syystä olen jopa tylsästi toistanut parin vuoden ajan että 1. bullmarkkinan ajoitus on mahdotonta ja 2. piensijoittajan lähes ainut etu on kärsivällisyys, joka mahdollistaa positioimisen ja käsillä istumisen.

Olen myös yhä skeptinen uraanihärkä. Kun katson tätä nousua en näe kestävän bullmarkkinan merkkejä. En näe alkanutta sopimussykliä, en noussutta spot hintaa, en M&A aktiviteettia tms.

2016 marraskuussa spot hinta saavutti pohjansa $18/lbs. Kaikki tiesivät että luku oli absurdi, kaikki tuottajat tekivät tappiota. Ja uraanin hinta kääntyi. Se oli ”generational buying opportunity”. 2kk myöhemmin uraanin hinta oli 30% korkeampi ($24,5/lbs).

Uraanijunioreiden kurssit nousivat satoja prosentteja. Mm. GoviEx.n kurssi nousi 0,09->0,39 eli 333% parissa kuukaudessa. Uraanin hinta tulisi nousemaan nopeasti eikä mikään voinut pysäyttää tätä väistämättömyyttä… GoviEx.n kurssi oli muutaman vuoden myöhemmin 0,10 tuntumassa.

Sektorilla on ollut viime vuosina muutamia false startteja. En pidä mitenkään mahdottomana että tämä viimeinen nousu on jälleen yksi sellainen. Lyhyellä jänteellä (<18kk) en näe mitenkään vaikeana nähdä -30-40% laskua, vaikka yleisellä tasolla osakemarkkinat eivät romahtaisi.

En kuitenkaan haluaisi lyödä tämän vaihtoehdon puolesta likvidoimalla sijoituksiani nyt. Todellinen bullmarkkina on vielä alkutekijöissään ja isoimmat tulokset tehdään istumalla.

Minulta on kyselty onko tämä se nousu. Koska olen positioinut itseäni markkinalle pari vuotta ja pottini on noin 6 lukuinen, on tämän asian arvailu käytännössä irrelevanttia. Jos olemme todellisessa bullmarkkinassa, hienoa, nyt minun pitää vain istua ja nauttia. Jos ei, minulla on yhä ruutia jäljellä ja lisään sopivissa paikoissa.

Holdaan.

Global Atomicin myyntiohjelma

Laitoin viime tekstiini että aloitan myyntiohjelman (silloisin näkymin) 1,5-1,75CAD tasolla. Tuo taso on saavutettu, mutta silloin oletin että GLO joutuu tekemään seuraavat annit 0,6CAD hinnalla ja antamaan puoli-ilmaisia optioita päälle. Kaivoksen rakentamiseenkin tarvittu summa kerättäisiin alemmalla valuaatiolla kuin mitä valuaatio on nyt.

Myös Turkin sinkkioperaatio on kääntynyt best-case-possible tilanteeseen. Kapasiteetin käyttöaste on noussut lähelle sataa ja sinkin hinta on noussut vs. oma negatiivinen keissi, jossa Turkki kärsii yhä 60% käyttöasteesta ja matalasta sinkin hinnasta. Tämä olisi johtanut kyvyttömyyteen lyhentää 2021 vanhenevaa velkaa ja voinut myös johtaa dilutoivaan antiin erittäin matalalla valuaatiolla.

Nyt GLO näyttää kykenevän maksamaan velkansa pois muutamissa kvartaaleissa ja käyttämään Turkin kassavirtaa vähentämään kaivoksen rakentamiseen tarvittua laimenemista.

Näiden rinnakkaisvaikutus on vähemmän laimennusta ja selvästi noussut osakkeen minimihinta tavoite. Jos pottini olisi pieni, esim 10,000 osaketta, en varmaan edes vähentäisi 2,5cad hinnalla, mutta koska salkustani löytyy >40,000 osaketta tulen vähentämään hiukan 2,1-2,4cad tuntumassa, vähän hauassa vielä millä alueella aloitan myyntiohjelman, mutta tuolla rangella.

Myyntiohjelman tarkoitus on kuitenkin edetä pienissä, kasvavissa erissä ja olla erittäin pitkä. Myyn mieluusti 250 osaketta muutamien senttien välein pitkänä ohjelmana, nostaen erien kokoa hinnan mukana. Jätän varmaan muutamia tuhansia lappuja YOLOttamaan jotain posketonta piikkiä.

Kaksi ostosta kultasektorilta

Koska uraani on vähän karkuteillä, hiilessä odotan ja kuparissa lisään vaatimattomissa erissä 2-5v positiointitahdilla, ostan lähinnä kultaa.

Mutta kultayhtiöissäkin hinnat ovat hiukan karanneet piheistä tavoitteistani.

Kaksi yhtiöitä, joita ostan nyt ovat Orca Gold ja Montage Gold. Molemmissa on pitkälti sama tiimi takana. Tiimi myi viime bullmarkkinassa Afrikkaan perustamansa kultayhtiön (Red Back) $9,2 miljardin hinnalla.

Orca Goldissa suurin osa ostoistani tapahtui 0,4CAD hinnalla kesällä 2020, mutta lisäsin mm. viime viikolla 0,75CAD hinnalla. Koen Orca Goldin olevan yksi halvimpia ja aliarvostetuimpia yhtiöitä kultasektorilla.

Sillä on kuitenkin huikea omistaja lista; Lundin ryhmä ja Ross Beaty. Sen exploration upside on todellinen ja suuri. Johdon track record on hyvä, esiintymä on loistava, jne.

Tällä hetkellä oma positio on noin 12,000 osaketta, mutta jatkan lisäilyä. Suosittelen todella lämpimästi alla olevaa haastattelua. Tässä keississä on erittäin tärkeää ymmärtää se että presentaatio vain raapaisee pintaa arvoproposition osalta.

Montage Gold on pienehkö parin tuhannen osakkeen uusi positio. Siinä on paljon samaa johtoa kuin Orcassa. Tämä haastattelu on mielestäni paras viime aikainen Montage Goldista.

Näiden ei ole tarkoitus olla analyyseja, mutta ajattelin jakaa nämä kohteet samalla kun hiukan jaan näkemystä siitä mitä mieltä olen uraanimarkkinoista tällä hetkellä.

All in all uraani holdissa, kulta pienessä lisäyksessä (ja miksi ei kun Biden vain kiihdyttää triljoonien painamista), kupari hyvin pienessä ostossa ja yhä iso käteiskassa.

Emme tiedä mitä emme tiedä

Millaisen vinkin antaisit ystävälleni, jolla on 100% salkusta uraania?

Zynga (Nasdaq: ZNGA) on noin $10B arvoinen pelifirma, joka kasvaa huimaa vauhtia ja sijoittuu top sijoille Googlen ja Applen Storeissa.

Kuten muilla vastaavilla yhtiöillä myös Zyngalla on erittäin korkeat valuaatiot, mutta laadusta/ kasvusta kannattaa maksaa. Seeking Alphan analyysit ovat lähinnä positiivista. jne.jnejne..

Zynga tuli tutkalleni tämän alla olevan videon ansiosta.

Tarina on nopeasti tämä :

  1. Yuotube ja muut Somet ovat pullollaan videoita ”Get new [instagram, tiktak, jne] followers”. Useat näistä videoista rikkovat mahdollisesti* Youtuben ja somejen sääntöjä.
  2. Videoiden kikka, jolla saat valtavasti uusia seuraajia, vaatii parin ilmais applikaation lataamisen.
  3. Zynga applikaatiot ovat erittäin usein näissä ”lataa nämä apit” listoilla.
  4. Videoiden takana on mahdollisesti*  ”User Acquisition” yhtiöt, jotka myyvät palveluitaan Zyngan kaltaisille yhtiöille ja hankkivat heille (kaikin keinoin) käyttäjiä, olkoon käyttäjät todellisia tai feikkejä.

(*käytän termiä mahdollisesti vastuuvapauden takia)

Videossa mainitaan nopeasti Giga Entertaimentin SELFEO applikaatio, joka voitti 2017:

Giga Entertainment Media’s Popular App SELFEO Awarded Top Social Networking App of 2017 by the Web Marketing Association

“(from) Zero to 800,000 downloads, faster than any other social media icon in history and now on our path to millions, two, three, five, ten, and beyond.”

Todellisuudessa SELFEO onnistui hankkimaan lähes kaikki lataukset ei-orgaansina User Acquisition firmojen kautta. SELFEO oli päätähtenä The Telegraphin tekstissä:

Fraud in Apple’s App Store: How it’s becoming a target for fake apps and rip-offs

”What he (CEO) did not mention was that of SELFEO’s 570,000 downloads, fewer than 11,000 were genuin.”

Giga Entertaiment käytti satoja tuhansia hankkiakseen feikkilatauksia ja -arvosteluja, jotta heidän rankin Googlen ja Applen appstoreissa nousisi, joka lopulta johtaisi aitoihin orgaanisiin latauksiin ja liikevaihtoon.

Google ja Apple eivät tietysti pidä siitä että heidän algorytmejään ”kusetetaan” ja ne ovatkin tällaisissa tilanteissa laittaneet kaikki kiinnijääneen yhtiön tuotteet mustalle listalle.

Kun puhelinpeli yhtiöiden ainoat relevantit jakelukanavat estävät jakelun = liikevaihto bye bye.

Zynga tekee liikevaihtoa ja kassavirtaa. Se kertoo kuinka sen applikaatiot ovat erittäin ladattuja ja kuinka sen ranking applikaatio kaupoissa on erittäin korkea.

Mutta entäpä jos Zynga 10 miljardin arvoisena yhtiöinä tietää että heidän applikaatioitaan pusketaan ei-orgaanisella tavalla kuluttajille, jotta niiden lataus- ja käyttäjäluvut ovat korkeampia ja ranking parempi? Mitäpä jos he tietävät että heidän lukujensa takana on valtava määrä feikkilatauksia?

Tai ehkäpä nämä kaikki ”Gain 5000 Instagram followers” videoiden tekijät vain pumppaavat peliyhtiöiden pelejä vain omaksi ilokseen?

Entäpä jos, juuri tällä hetkellä Googlelta tai Applelta on tulossa ulos julkistus, jossa Zyngan kaltaisen yhtiöin applikaatiot ovat juuri päätymässä mustalle listalle..

Giga Entertaimentin omistajille kaikki tämä tuli yllätyksenä.

Aivan kuten se kun jokun julkkisparin jolla ”kaikki meni täydellisesti” ero tuli kaikille yllätyksenä.

Fakta on se että emme tiedä mikä todella tulee olevaan relevanttia informaatiota emmekä sitä, miten monta % oleellisesta informaatiosta meillä on.

Kysyin alussa ”Millaisen vinkin antaisit ystävälleni, jolla on 100% salkusta uraania?”.

Lisä informaationa ystäväni on lääkäri, jolla on velaton asunto, erittäin korkeat tulot ja ensimmäistä kertaa sijoituksia…ja ensimmäiset ostot (alle 5t€) nyt vain sattuivat kohdistumaan uraaniin.

Miten onnistunut neuvosi oli?

Tiedän miten paskamaista kysymyksen asettelu oli, mutta tätä sijoittaminen usein on. Emme tiedä mitä emme tiedä, emmekä sitä miten oleellisia asiat joita emme tiedä ovat. 

Tarkoitus ei ollut saarnata eikä aukoa päätä. Zynga vain mahdollisti tämän asian esiin tuomisen.

Ps. allokaatiostasi

Saan joskus kysymyksiä siitä, onko vaikkapa 20% salkusta uraaniin liikaa? Vitustako minä tiedän. Tunne kokonaisvarallisuutesi, kulutuksesi ja kykysi ottaa vastaan erilaisia riskejä kokonaisuuden kannalta.

Jos osakkeet ovat 5% nettovarallisuudestasi ja omistat useaa omaisuus luokkaa on tilanne aivan eri kuin tyypillä, jolla on 500,000€ kämppä, josta 450,000€ on velkaa ja 50t€ osakkeissa. Silloinhan 50% nettovarallisuudesta on osakkeissa .Pitäisin riskit erittäin matalina ja sellaisissa  yhtiöissä, jotka hyötyvät korkojen noususta (koska kaikin muin tavoin talouteni kärsisi huikeasti korkojen noususta).

Ps. ps. Uraani ja kulta, the long wait

Käteisen ohella kaksi suurinta positiotani ovat kulta ja uraani. Uraanin suhteen en odota mitään tänä vuonna, mutta otan jos tulee. Olen ostanut lisää, mm. GLOta (0,5-0,6), Denison Miningia ja Kazatompromia.

Viimeksi kullan bull market kesti yli 5 vuotta. Parhaimman tuoton saivat ne, jotka vain istuivat. Omista positioistani Orezone Gold ja Lumina Gold ovat puhtaita M&A yhtiöitä, joiden odotan tulevan ostetuksi 1-2 vuoden sisällä. Suurin positioni Equinox on tarkoitus olla pitkä hold. Tavoitteeni on lähinnä istua ja odottaa Luminan ja Orezonen osalta yrityskauppoja, jotka hoitavat realisointia puolestani.

Olen lisännyt vain yhden merkittävän position, Orca Goldin (ostot 0,4 ja 0,57). Tulen kasvattamaan tätä positiota jos/ kun kulta vähän dippaa (toivottavasti).

Kärsivällinen odotus on joskus vaikeaa kun raaka-aine on karhun markkinoissa, mutta vielä vaikeampaa se on kun se on härkä markkinassa. Tästä johtuen olen myös vähentänyt kaikkea aktiivisuuttani sijoitusrintamalla ja pitäytynyt tylsimmässä, mutta oleellisimmassa, yhtiöiden filingsejen lukemisessa ja webcastien katsomisessa.

Olipa kerran ahne paskiainen..

Olipa kerran pieni metsästäjien asuttama kylä, jossa asui ahne p*skiainen nimeltä Mikko. Kaikki olivat köyhiä ja ruokaa hädin tuskin riitti.

Eräänä päivän Mikko päätti jäädä kotiinsa ja keksiä paremman keinon metsästää. Hän pyysi muita metsästäjiä tuomaan hänelle ruokaa ja lupasi maksaa ruuan takaisin kaksinkertaisella määrällä. Kun ilta koitti oli Mikko kehittänyt jousipyssyn.

Jousipyssy teki Mikosta tehokkaan metsästäjän ja Mikko maksoi velkansa lyhyessä ajassa takaisin.

Muut halusivat myös omat jousipyssyt nähtyään Mikon parantuneen metsästysonnen. Mikko, ahneena miehenä, ei kuitenkaan suostunut luopumaan mistään ilmaiseksi.

Hän rakensi lisää jousipyssyjä ja lupasi antaa ne muille metsästäjille seuraavaksi päiväksi, jos saisi puolet metsästetystä lihasta. Metsästäjät suuttuivat, eikä kukaan suostunut. Sitten Mikko tarjosi jousipyssyjä jos saisi kolmanneksen lihasta ja muutamat metsästäjät suostuivat ehtoihin.

Muutaman päivän jälkeen metsästäjät kuitenkin palauttivat jousipyssynsä Mikolle. He saivat kyllä enemmän saalista, mutta maksettuaan kolmanneksen Mikolle, heille jäi vain hiukan enemmän kuin normaalisti ja he halveksivat Mikkoa, joka vietti päivät vokotellen heidän vaimojaan ja esitellen uusia taljojaan.

Mikon oli pakko alentaa hintaa. Hän tarjosi jousipyssyjä kymmenystä vastaan ja nyt lähes kaikki metsästäjät suostuivat.

Mikko valmisti jousipyssyjä ja keräsi kymmenyksiä metsästäjiltä, jotka saivat enemmän saalista kuin koskaan aiemmin. Osa metsästäjistä saalisti tarpeitaan enemmän ja myivät ylijäämänsä. Osa päätti pitää enemmän vapaa-aika ja osa alkoi kehittämään muita taitoja.

Kaikki metsästäjät, jotka käyttivät jousipyssyjä rikastuivat, mutta Mikosta tuli kaikkein rikkain. Ne muutamat metsästäjät, jotka kieltäytyivät käyttämästä jousipyssyjä pysyivät köyhinä. He näkivät tuloerojen kasvavan ja olivat katkeria muutoksesta. He halusivat takavarikoida jousipyssyn, kuuluihan keksintö kaikille. He näkivät vain uutta vaurauttaan esittelevän sika-Mikon joka ei tehnyt päivisin mitään, kun he raatoivat. Vähintään olisi reilua että osa Mikon varallisuudesta jaettaisiin kaikkien kesken.

Samaan aikaan Mikolla kuitenkin oli huolia. Jousipyssyjä käyttävillä metsästäjillä oli nyt enemmän vapaa-aikaa ja osa heistä käytti aikansa kehittäen uudenlaisia ja tehokkaampia jousipyssyjä.

Joko Mikon oli pysyttävä kehityksen edellä, tai luovuttava asemastaan rikkaimpana kyläläisenä. Mikko päätti palkkata kylän nokkelimmat metsästäjät avukseen ja kehitti jatkuvasti parempia nuolia, jousen jänteitä ja jousipyssyjä.

Osa metsästäjistä vihasi Mikkoa niin syvästi että he vaihtoivat kilpailijoiden tuotteisiin, vaikka ne eivät olleet yhtä hyviä kuin Mikon valmistamat jousipyssyt. Osa päätti että vaikka Mikko oli ahnein p*skiainen koko kylässä, olivat hänen tuotteensa parempia kuin kilpailijoiden tuotteet (vaikkakin hiukan kalliimpia) ja niin Mikko onnistui säilyttämään asemansa kylän rikkaimpana miehenä.

Vaikka Mikko oli kylän ahnein p*skiainen, eikä koskaan tehnyt mitään mikä ei kasvattaisi hänen omaa varallisuuttaan, Mikko teki koko kylästä rikkaamman ja vauraamman paikan. Hän vaurastui vain tarjoamalla asiakkailleen suurempaa arvoa kuin pyytämänsä korvaus. Mitä varakkaampi Mikosta tuli, sitä enemmän hän oli luonut lisäarvoa muille kyläläisille. Mikon vaurauden kasvu tarkoitti että hän loi jatkuvasti lisää vaurautta muille kyläläisille, vaikka olikin ahne p*skiainen.

Surullista kyllä, kukaan ei nähnyt asiaa näin, ei edes ahne Mikko.

Sen pituinen se.

 

Post Scriptum

Markkinat muuttuvat huikeaa tahtia ja muutamaan otteeseen kirjoittamani update öljystä ja tankkereista, on ollut ”vanhentunut” jo kun olen valmis ne julkaisemaan. Joten kirjoitus aktiivisuus on nyt hyvin matala.

Joten päätin viihdyttää niitä viittä(?) lukijaa jotka blogilla on (ja tuhlata teistä muutamilta aikaa) jakamalla lapsilleni kertoman iltasadun tänne.

Olen erittäin suuri vapaiden markkinoiden kannattaja. Vapaat markkinat yhdistävät todella simppelin ajatteluni ”Don’t hurt other people and don’t take their stuff”.

En ole sen kannattaja mitä keskuspankit tekevät. En voi kuin katsoa maailmaa ja mietiä miten vastenmielistä on sijoittaa jos KPt aloittavat osakkeiden ostot lännessä. Miten voin sanoa ettei esim. köyhää lyödä, jos tuottoni ja varallisuuteni on rahanpainamisella pönkitettyä ja potentiaaliset inflaatiokulut heijastuvat eniten köyhimpiin tai esimerkiksi nuoriin, jotka eivät vielä omista omistusasuntoa (joiden arvoja alhaiset korot pitävät korkealla). Keskuspankit tekevät sijoittamisestä jotain, minkä koen jatkuvasti enemmän ja enemmän vastenmielisenä ajatuksena.

Semipassiivinen CAPE-indeksisijoittaminen

Tällaiset tekstit ovat yleensä vähiten luettuja, mutta mielestäni milteinpä arvokkaimpia, sillä pyrin näillä haastamaan sijoittajien oletuksia.

Kävin aikoinaan läpi Wal-Marttia, luin sen kaikki vuosikertomukset 60-luvulta lähtien. Luin Sam Waltonin kirjan, analyysejä, katsoin dokumentteja ja kuuntelin webcasteja. Pyrin läpikotaisesti ymmärtämään yhtiön, sen kulttuurin, jne. Ja lopulta, kaiken tuon työn jälkeen, tässä on raakavedos analyysistäni:

Wal-Mart

Yhtiön nykyarvo on sen tulevaisuuden vapaat kassavirrat diskontattuna nykyhetkeen. Analyysissä kyse on lopulta ennustamisesta ja me olemme suhteellisen huonoja ennustajia. Ennustammekin tulevaisuuden olevan pitkälti jatkumoa viimeisistä parista vuodesta.

Turkey professor

Virheistä oppii ja historia opettaa, on yleisiä kliseitä, mutta silti sijoittajina olemme suhteellisen huonoja muistamaan edes lähi historiaa. Esim: Kumpiko tuotti sijoittajille paremmin 2000-luvulla, kulta vai S&P500?

  • S&P500 indeksi alkoi noin 1400 pisteestä 2000- ja on nyt 3345, 135% + osingot (-verot osingoista) eli noin 190-200%.
  • Kulta oli $300/oz 2000 vuonna ja nyt $1563/oz eli noussut 421% samassa ajassa murskaten S&P500 tuotot.

Tämä yllättää suurimman osan sijoittajista, koska viimeiset hurjat nousuvuodet ovat kaikilla niin vahvasti mielessä ja koska 1-2 vuottakin on ikuisuus markkinoita seuraaville.

Mietin paljon mihin sijoitan, miksi sijoitan ja jos sijoittaisin indeksin sijaan suoriin sijoituksiin, mikä olisi etuni. Minulla ei ole etuja yleisissä ja kaikkien tuntemissa nimissä. Minulla ei ole parempaa informaatiota, eikä parempaa analyyttistä kykyä käsitellä informaatiota.

Jos sijoitan buy-and-hold periaatteella, todennäköisyyteni poimia absoluuttiset voittajat on minimaalinen. Erittäin pitkällä juoksulla, vain murto-osa yhtiöistä tuottaa kaikki pörssin tuotot ja suurin osa yhtiöistä tuottaa negatiivisen kokonaistuoton.

nimetön

Yksittäisen yhtiön kohdalla vaadittu absoluuttinen tarkkuus tulevaisuuden ennustamiseen on huikean korkea. Pitkän aikavälin ennustaminen on erittäin haastavaa. 1-2v ennusteet voivat osua oikeaan, mutta jatkuva treidaus osakkeesta osakkeeseen on erittäin tuhoisaa varallisuuden kasvulle, kun huomioidaan verot.

20 vuotta
Tämäkin antaa liiallisen hyvän kuvan, sillä verot maksetaan vasta kauden lopussa.

Klisee vs realismi
Käyttäen ylläolevanareaalituottoa, huomaa että pitkän aikavälin tuottoerot kliseenä käytettyyn 10 prosenttiin on suhteellisen merkittävä 10t€ kertasijoitukselle.

Indeksisijoittaminen on ainut looginen vaihtoehto

Indeksisijoittamisessa vahvuus on passiivisuus, verotus hyödyt ja se että nuo muutamat menestyjä firmat osuvat väistämättä salkkuun.

Kuitenkin…

Jos aloitat sijoittamaan 25-vuotiaana ja sijoitat $500/kk S&P500 indeksiin, kuinka nopeasti olet miljonääri?

Jos olisit syntynyt vuonna 1951, olisit ollut miljonääri 48 vuotiaana. Jos olisit syntynyt 1932, olisit ollut miljonääri 62 vuotiaana.

Pörssin tuotot ovat erittäin epätasaisia, eivät koskaan 10%, (joka ei muuten ole inflaatiokorjattu luku, inflaatio korjattu luku USAsta 100 vuodelta oli 6,7%).

Keskimääräiset tuotot S&amp;P500

”DOW JONES INDUSTRIAL AVERAGE

  • Dec. 31, 1964: 874.12
  • Dec. 31, 1981: 875.00

Now I’m known as a long-term investor and a patient guy, but that is not my idea of a big move.”

Warren Buffett 1999 Fortune artikkeli, jonka suosittelen kaikille perus lukemistona. (https://archive.fortune.com/magazines/fortune/fortune_archive/1999/11/22/269071/index.htm)

Näissä esimerkeissä pointtini ei ole lytätä indeksisijoittamista, vaan sanoa että tuotot eivät ole tasaisia ja usein pahimpia vuosikymmeniä on seurannut parhaimmat vuosikymmenet ja vice versa. Myös indeksiin sijoittamiseen kuuluu huikeita arvon tuhoutumisia ”Drawdown”. Esim S&P500 indeksi on pahimmilla aiheuttanut >50% drawdownin ja kaikki todistusaineisto näyttää että ihmiset ovat erittäin huonoja pysymään osakkeissa näinä hetkinä.

Viimeiset 10 vuotta ovat olleet sijoittajille loistavia ja merkittävä ajuri tähän on ollut arvokertoimien kasvu ja tällekään ei anneta tarpeeksi huomiota. Professori kalkkunat muistavat viimeiset vuodet, eivätkä voi nähdä tilannetta missä seuraavat 10 vuotta (kuka edes ajattelee sillä horisontilla) voivat olla sub-bar tuottojen osalta, esimerkiksi arvostuskertoimien supistumisen seurauksena.

S&amp;P500 historiallinen valuaatio

CAPE=Cyclically adjusted price-to-earnings ratio

”it is a variant of the more popular price to earning ratio and is calculated by dividing the current price of a stock by its average inflation adjusted earning over the last 10 years”

S&P500 keskimääräinen CAPE on ollut 16. Voisimme siis sanoa että kun CAPE nousee >20 on pörssi yliarvostettu ja on aika myydä.

cap

Tämän logiikan ongelma on se että olisit missannut 961% tuotot, sillä olisit ollut poissa markkinoilta 1993 lähtien. Joten CAPE ei toimi, tai näin ainakin sanoo moni tutkimus.

Ongelma tutkimuksissa on monesti se, että verrataan omenoita päärynöihin tai sijoittamista all-in vs. sukanvartta. Fiksu sijoittaja ei toimi kuten tutkimusten sijoittaja.

Jos sijoittaja olisi käyttänyt yksinkertaista logiikkaa, osta indeksejä, joiden CAPE kuuluu halvimpaan 25% ja myy indeksejä, jotka ovat nousseet ylimpään 25% olisi tuotto ollut vastaavana aika 3050% ja maksimi drawdown ”vain” 39% vs. 51% S&P500 sijoittajille.

Ylempi on pitkälti lainattua ja lyhennettyä Meb Faberin tekstistä ”You Would Have Missed 961% In Gains Using The CAPE Ratio, And That’s A Good Thing”. Suosittelen erittäin paljon Meb Faberin blogia ja ennen kaikkea podcastia. Meb on puhdas kvantti ja tukee kaiken sanomansa datalla.

Suosittelen myös ”The Biggest Valuation Spread in 40 Years?” tekstiä Meb.ltä.

capeys

Suomalaisina meitä kiinnostaa mihin me kuulumme. Tämän vuosikymmenen alussa (2010-) OMXH indeksin CAPE oli 9. Tänään CAPE on 17,6.

Erimaiden CAPE ratiota voi katsoa esimerkiksi täältä: The IdeaFarm Quarterly CAPE Ratio Updates!

CAPE ja BKTn kasvu

Kun ihmisiltä kysyy miksi he allokoivat osan salkustaan kehittyviin Aasian markkinoihin, on vastaus lähes aina sama ”kasvavia maita, vaurastuva keskiluokka”.

Tutkimukset kuitenkin osoittavat että BKT/ capita kasvu ja indeksien tuotto eivät korreloi tai korreloi lievästi negatiivisesti.

Esimerkiksi: ”The enigma economic growth and stock market returns”.

BKT.n kasvu on siis puhtaasti väärä syy sijoittaa kehittyviin maihin. Halpa valuaatio (kun ehto toteutuu) on puolestaan milteinpä ainut oikea syy (&hajauttaminen).

On kausia kun kehittyvien markkinoiden CAPE on alempi kuin kehittyneiden ja vice versa. CAPE sijoittamista ohjaavana voimana ei tarkoita siis uskomattoman ylivertaista kehittyvien markkinoiden ylipainoa.

Yksinkertaisesti CAPEn käyttö tarkoittaa kalliiden osakemarkkinoiden välttämistä ja halpojen suosimista. CAPEn ohjaama semipassiivinen indeksointi antaa huikean globaalin hajautuksen, erittäin korkean tuoton ja alemman volatiliteetin (S&P500 sharpe 1993- oli 0,47, 30 vuoden bondien 0,39 ja CAPE-indeksoinnin 0,6). Tämä on melko lähellä ilmaista lounasta.

Ongelmana lienee se, että ihmiset ovat pirullisen heikkoja noudattamaan semipassiivisia strategioita. Me päätämme, ettei nyt ole aika ostaa Kiinan indeksejä, koska Korona-virus, Thaimaassa on sitä ja tätä ongelmaa jne. Toisaalta myyminenkään ei aina kiinnosta, sillä FED lisää likviditeettiä ja S&P voi nousta vielä vuoden eikä näitä tuottoja haluta missata.

Yleisesti oma viisaus ja kikkailu vesittää toimivimmat strategiat.

Case in point allekirjoittanut ;P.

Punainen lanka

Osakepoiminta, ainakin erittäin pitkällä juoksulla, on lähes mahdotonta. Vertailukausi täytyy olla min 20 vuotta, jotta onnen ja sattuman voi edes toivoa erottavansa taidosta.

Passiivinen yhden indeksin ostaminen ei toimi useimmille. Erittäin epätasainen tuottoprofiili ja suuret lyhyet laskut takaavat että suurin osa sijoittajista ei menesty. Näin (mutten löydä nyt linkattavaksi) paperin, jonka mukaan keskimääräinen retail-sijoittaja tekee pitkällä juoksulla noin 2% pa. reaalituottoja.

On helppoa leikkiä Excelillä ja miettiä miten 10% tuotot kumuloivat, mutta erittäin korkeiden tuottojen jälkeen, kannattaa varautua ei-niin-tuottoisaan 10 vuoteen.

Globaalishoppailu CAPE luvun avulla puolestaan tuntuu tuottavan ja vastaavia 10-20 vuoden nollatuottokausia ei ole. Yleisesti kymmenen erittäin huonon vuoden jälkeen pörssin CAPE on hyvin matala (alin kvartaali) ja silloin, kun muut menettävät malttinsa ja myyvät, teoreettinen CAPE indeksoija vasta palaa markkinoille.

Varallisuuden allokointi semi passiivisesti useaan eri varallisuus luokkaan (maatalousmaa, korot, raaka-aineet, osakkeet, kiinteistöt) on kova juttu.

CAPE.n vetämä salkku ei varmasti ole täysi hopealuoti ja on ehdottomasti taustapeiliin katsova, mutta kuten olen yrittänyt sanoa, suurin osa tulevaisuudestakin ennusteistammekin on lähinnä viivottimen käyttämistä ja muutaman edellisen vuoden ylipainotusta tulevaisuuden arvioinnissa.

Kukaan ei tule käyttämään CAPE lukua

Tiedän että kokeilen lukijan jaksamisen rajoja pituudella ja saarnalla. Mutta..

Kukaan tämän tekstin lukija ei tule hyödyntämään CAPE rationia, sillä emme pidä passiivisesti toimintaamme ohjaavista työkaluista.

Joten haastan sinut ainakin miettimään. Voitko olla 90% varma, että sinun portfoliosi tulee menestymään paremmin kuin CAPE-indeksi portfolio seuraavan 10-20v aikana? 80%?

On lopulta melko minimaalinen vaiva allokoida esimerkiksi 20% salkusta tähän strategiaan ja kerran vuodessa (ei vuoden vaihteessa, vaan mieluiten tax-loss selling seasonissa) katsoa allokaatiota, myydä ylimpään kvartaaliin nousseet ja ostaa tilalle alinta kvartaalia.

Mikä on maksimaalinen haitta mitä tämä voi tehdä salkullesi?

Sanon tämän näin, koska tulen itse (kuten viime tekstissä taisin sanoa) tekemään juuri tämän, alkuun 15% salkustani (uusien sijoitusten, en olemassa olevien positioiden myymisen, kautta).

Joulupukin osinkotärppi

Hohohou ja hyvää joulua. Halusin pitkästä aikaa keskittyä osinkosijoittamiseen ja osinkotärppiin.

Santa Claus

Fossiiliset polttoaineet ovat kuolleet

Rakastan tuuli- ja aurinkovoimaa, vaikken olekaan valmis niitä uusiutuviksi kutsumaan.

Tuuli- ja aurinkoenergia + sähköistyminen ovat asioita, joita täysjärkinen ei voi vastustaa.

Polttomoottoriauto konvertoi vain noin 18% energiasta energiaksi, joka kuljettaa autoa vs. 70% sähköautoille. Polttomoottorit ovat uskomattoman tehottomia.

Olen erittäin suuri aurinkovoiman kannattaja. Haluaisin nähdä maailman, jossa lähetämme autonomisia kaivosrobotteja mineraalirikkaille planeetoille/ asteroideille 3D printteri robottejen kanssa. Kaivosrobotit kaivavat mineraaleja ja 3d robotit printtaavat lisää kaivosrobotteja ja kopioita itsestään. Kun tuotantokapasiteetti on kasvanut, alkavat robotit valmistamaan jättimäisiä aurinkopaneeleita ja lähettämään niitä kiertämään aurinkoa. Energia siirretään suoraan maahan. Avót.

Mutta sillä välillä olen realisti.

Ihmiskunta tuottaa 160,000 Terawattituntia (TWh)  energiaa vuodessa.

Energy Consumption

Investoimme $300-500 miljardia vuosittain aurinko- ja tuulivoimaan. Tämä on johtanut vuositasolla noin 100-150TWh.n kasvuun (per energian muoto). Voi siis huomata, ettei ”uusiutuvilla” energian muodoilla korvata fossiilisia aivan hetkessä.

1800-2017
Traditional biofuels=lähinnä puun polttaminen, joka tuottaa Suomessakin noin 27% energiasta.

Pahempaa on se että mm. Saksassa vanhoja tuulimyllyja aletaan jo purkamaan ”By 2021 alone, 5,700 wind turbines with a capacity of 4,500 megawatts will be closed down. In the following years, 2,000 to 3,000 megawatts each will be decommissioned.”

”The planned expansion corridor for onshore wind energy envisages that 2,900 megawatts
of power will be installed in 2020 and in subsequent years. But that’s gross, not net.” (1)

Tuo investointi on aiemmin mennyt vain kapasiteetin kasvatukseen. Nyt merkittävä osa siitä menee kapasiteetin ylläpitoon.

Samalla arviot energian kulutuksesta vaihtelevat, mutta energian kulutus tulee nousemaan. Betonin valmistus tuottaa 8% maailman CO2 päästöistä, teräs enemmän. Alsfaltti tuottaa merkittävästi päästöjä ja kuluttaa huimasti energiaa.

Minun ei tarvitse edes osoittaa sitä, kuinka sähköverkot alkavat hajoamaan kun ”uusiutuvien” osuus nousee 10% tasolta esimerkiksi 50% tasolle. Meillä ei myöskään ole toimivia patteriratkaisuja suuressa skaalassa ja vaikka olisi, meille tulee todelliset rajat vastaan mineraalien tuotantopuolella (jota ei auta se että nämä samat vihreät estävät jokaisen länsimaissa ehdotetun kaivoshankkeen, jonka voivat).

Tämän takia, varteenotettavat ennusteet siitä, miltä maailman energia mix näyttää 20 ja 30 vuoden päästä näyttävät että fossiiliset eivät ole kuolemassa, vaikkakin tästä narratiivista on tullut hyvin suosittu.

IEA 2040

Ei hiilelle!

Viime vuosina trendi on ollut 1. Rahastot sylkevät kaikki hiilikaivokset salkuistaan, 2. instituutiot kuten vakuutusyhtiöt ja säätiöt sylkevät hiilen pois salkuistaan, 3. pankit eivät enää lainaa hiilikaivoksille, 4. pankit ja rahoituslaitokset eivät enää analysoi hiiliyhtiöitä (i.e. ei enää hiilianalyytikoita), 5. vakuutusyhtiöt eivät enää anna hiilikaivosyhtiöille vakuutuksia ja 6. yksityissijoittajat pesevät käsiänsä hiilestä, sillä hiili on kuollut.

Tässä vain muutamia otsikoita eri lehdistä:

Over 100 Global Financial Institutions Are Exiting Coal, With More to Come

Increasing Number of Banks Say No to Financing Coal-Based Projects

Credit Suisse to stop financing new coal-fired power plants

African Development Bank makes no coal financing pledge

Näitä myyjiä ei edes kiinnosta hinta millä myydään. Kun eläkerahasto päättää X päivään mennessä myydä kaiken hiilen pois, ei salkunhoitaja voi kuin myydä.

Jopa Norjan öljyrahasto kaikessa tekopyhyydessään sylkee kaiken hiilen ja fossiilisen pois pahana.

Öljyyn kohdistuu samanlaista painetta, mutta ei samassa mittakaavassa kuin hiileen.

Rob West sanoi kutakuinkin näin: Jos fossiilisten tuotannosta tehdään mahdotonta, nostaa tämä energian hintaa merkittävästi. Hinnoittelemme maailman köyhimmät ihmiset pois energian piiristä. Tämä ei ole tie puhtaaseen maailmaan, tämä on tie sotaan.

Tässä myös eräs Rob Westin katsomisen arvoinen haastattelu ”The Third Major Energy Transformation (w/ Rob West)”.

Sidenote:

Metallurginenhiili on teräksen valmistukselle kriittinen raaka-aine. Ilman terästä meillä ei ole modernia yhteiskuntaa. Ei kerrostaloja, ei tuulimyllyjä, ei junaratoja, kodinkoneita, ei laivoja, eikä autoja (jotka toki voidaan tehdä osin myös hiilikuidusta, jossa…no hiili tuppaa olemaan kriittinen osa). Esim. keskimäärin 1MW tuulimylly vaatii >200 tonnia metallurgista hiiltä.

Thermal Coal on lämmön ja sähkön tuotantoon käytetty hiili. Mutta thermaleissakin on suuria eroja mm. niiden BTu arvojen ja tuottamien päästöjen puolesta. Likaisimmasta ”puhtaimpaan” hiilet ovat Ligniitti (ruskohiili), subbitiminous, bitiminous ja anthracite (suomennukset ovat asteen huonoja, joten käytin englantia).

Näistä eroista huolimatta hiili on ollut rahastoille yms. yksi ja sama asia. Mustavalkoinen maailma on helpompi ymmärtää kuin nyanssilla täytetty harmaan sävyinen maailma.

Vihattu, ei rahoitusta, rahastoista dumpattu, ei analyytikoita = erinomainen uutinen

Juniorkaivosyhtiöt eivät voi enää rahoittaa projektejaan hiilisektorilla. Maailman suurimmat, useaa raaka-ainetta tuottavat, kaivosyhtiöt puolestaan myyvät hiilikaivoksiaan ja jos ostajaa ei löydy, sulkevat niitä pysyäkseen rahastoissa (i.e. viherpesevät toimintojaan).

Jäljelle jää muutamia keskisuuria ja suuria pureplay hiilikaivosyhtiöitä, joiden sijoittajat eivät halua nähdä kasvua, ellei oletettu tuotto (IRR) ole >25%. Ei kasvuinvestointeja, ei uusia pelaajia. Tämä on uskomattoman vahva Moat.

Demanded IRR for new investment
Sijoittajien vaatima tuotto-odotus uusille investoinneille eri energiasektoreilla. Hiilellä tuottovaatimus on noussut räjähdysmäisesti.

Hiilen kulutus tulee varmasti laskemaan pitkällä juoksulla (ja toivottavasti tuleekin). Mutta hiilen tuotanto on vielä suuremman haasteen edessä. Jos tuotanto laskee nopeammin kuin kulutus, on hintojen nousu seuraus. Mutta tämä ei oikeastaan ole hiileen sijoittamisessa juju.

Vuosia jatkunut hiilikaivosten osakkeiden dumppaus tulee jatkumaan yhä tulevaisuudessa. Hiilikaivos ETF treidaa noin P/E 6 valuaatiolla ja maksaa >7% osinkoja! Ollos hyvä.

Kun yhtiöitä katsoo yhtiötasolla näkee jotain kiinnostavampaa.

Keissi Arch Coal 3.2.2020:

Arch Coalin P/E on 2,8. Sen markkina-arvo on $770M ja osinkotuotto 3,5%.

Arch Coalilla oli 2016 noin 25 miljoonaa osaketta. 2018Q3 lopussa osakkeita oli enää 19,25 miljoonaa ja tänään sillä on noin 15,04 miljoonaa osaketta. Arch Coal on ostanut noin 40% osakkeistaan pois markkinoilta hiukan yli 3 vuodessa.

Leikitään että Arch Coal tuottaa saman kassavirran kuin se on viimeiset vuodet tuottanut (oletan tosin että seuraavat 2-3v ovat asteen haastavia, mutta…). Se jatkaa omien osakkeiden ostoja ja lyhentää agressiivisesti velkaansa 5 vuotta. Tässä ajassa Arch ostaa jatkuvasti dumpattavia osakkeita ja kutistaa free floattia pisteeseen, jossa omistajakunta on ”vahvoja käsiä” joiden motivaatio ei ole myydä.

ARCH

Arch pystyisi maksamaan 6 vuoden päästä $49,6 osinkoja per osake. Tänään (03.02.2020) Archin kurssi on $51,22. Tämä tarkoittaisi lähes 100% osinkotuottoa (tai mikäli skenaariossa olevaa osakekurssin nousua ei tapahtuisi paljon enemmän).

Pitää vielä väliin lisätä että ARCH Coal on nettovelaton. Sillä on korollisia velkoja n.$300M edestä ja käteistä $350M (jolla se voisi ostaa miltei 50% osakekannastaan tänään ja yhä maksaa velkansa yllä olevassa aikataulussa).

(Update: Q4 webcastissa ilmoitettiin ettei lisä ostot ole investointejen (met coal) takia pöydällä 2020 loppuvuodesta. Kun kyseinen investointi on valmis 2020 lopussa (Leer South) on investointi tarve hyvin matala. Leer South pystynee tuottamaan 3Mt high-vol A met hiiltä $55/t alueella. Tämä tarkoittaa nyt erittäin tiukassa hinnoittelu ympäristössäkin noin $150M EBITDAa. Ostot jatkunevat 2021.)

Nämä luvut ovat absurdeja, tiedän sen itsekin. Ja tuskinpa ostot jatkuvat tuohon pisteeseen ARCHn kohdalla. Ja kassavirta on paineessa 1-3v säteellä. Jne. Mutta valuaatio on toinen osa yhtälöä ja se on halpa…ja tästä huolimatta uskon taas mutulla että lasku jatkuu.

Kauneus on myös se, että monella hiilikaivosyhtiöllä on tarpeeksi reservejä seuraavaksi 20-30 vuodeksi eikä niillä ole välttämätöntä tarvetta investoida (ylläpidon lisäksi). Tämän takia useat yhtiöit voivat vain jakaa kassavirtansa omistajille, jotka eivät halua nähdä investointeja.

Ja tämä tekee hiilestä huikean kiinnostavan sektorin. Tämän sijoituksen konsepti ei ole arvonnousu vaan osingot, jotka tulevat jatkumaan vuosikymmeniä ja joista agressiiviset takaisinostot tekevät erittäin erittäin korkeita.

Itse asiassa osakkeiden arvonlaskeminen on vain ja ainoastaan hyvä uutinen.

Olen aiemminkin näyttänyt tämän, mutta toinen hiilikaivosyhtiö, Beabody Energy teki 2018 $1,36 miljardia vapaata kassavirtaa ja jakoi $900 miljoonaa osinkoina ja takaisinostoina omistajilleen. Tänä vuonna Peabody on jakanut yli $500 miljoonaa omistalleen. Peabodyn markkina-arvo on alle $900 miljoonaa.

Peabody

Moni puistattelee yhä päätään eikä pääse irti siitä että kyseessä on kuoleva ala. Tupakka teollisuus oli täysin hylätty sektori 90-luvulla. Kaikki tiesivät että tupakan käyttö loppuu. Rahastot halveksivat tupakkaa ja pesivät käsiään ”kuoleman teollisuudesta”. Myös mainostaminen kiellettiin, veroja korotettiin, miljardejen korvauksia maksettiin ja oikeusjuttuja tuli oli jatkuvasti lisää,  jne.

Koska osakkeiden vaihteluväli oli suuri, käytän keskikurssia 1995-2000 vuodelta tupakkafirmoille esimerkkinä:

Altrian osakkeen hinta 1995-2000 noin 7$/osake. Osinko nyt 3,36$/osake (48% osinkotuotto).

British American Tobacco 1995-200 noin 375GBX/osake. Osinko nyt 202GBX/osake (54% osinkotuotto).

Jne. Sektorilla on ollut paljon fuusioita, mutta pitkälti kaikkien kohdalla tarina oli sama. Vastavirtaan kulkevat sijoittajat ovat keränneet osinkoina 3-5 kertaa sijoituksensa arvon 20 vuoden sisällä. 2000-luvulla parhaiden tuottanut sektori on ollut tupakkateolisuus.

Hiilen keissi on erilainen, mutta siinä on samoja elementtejä. Dumppaus luo tilaa takaisinostoille, jotka erittäin alhaisilla valuaatioilla tarkoittavat erittäin nopeaa EPS.n nousua, joka mahdollistaa lopulta huikeat osingot, koska investointitarve on minimaalinen.

Kättä pidempää

En ole tonkinut valtavasti hiiliyhtiöitä yhtiötasolla. Kiinnostukseni on nyt Australian vientiin keskittyvissä yhtiöissä, sillä Kiinan ja Intian (ja Indonesian yms) tarve on kasvava ja suuri.

Silti voin mainita kolme nimeä, kaikki USAsta:

Consol Energy, josta voi lukea mm. Seeking Alpha analyysin täältä Consol Energy: Cheap Coal Pure Play

CONSOL on pureplay thermal coal tuottaja. Sen hiili on preemium laatuista mustaahiiltä ja se kuuluu tuotantokuluiltaan alimpaan kvartaaliin. Isoin ongelma on iso velka taakka. Haluaisin nähdä joko osakkeen lähellä 5$/ osake tai velan $500-600M haitarissa ennen ostoja.

METC – Ramaco Resources on puolestaan tuotantokuluiltaan alimpaan kvartaaliin kuuluva metallurgisen hiilen tuottaja. Sen markkina-arvo on $130M ja sen nettovelka $11M (Debt to EBITDA 0,2). Sen P/E on hiukan yli 4 ja P/B 0,8. Kaivosten elinikä on erittäin pitkä ja reservit riittävät pariksi vuosikymmeneksi, ilman lisä investointeja.

Suurin harmi on ettei Ramaco tee takaisin ostoja. He ovat tuotannoltaan melko pieni toimija ja investoivat tämän vuoden kassavirtaa orgaaniseen kasvuun kaivoskompleksissaan. Tämä toki tuo lisää alhaisen tuotantokulun metallurgista hiiltä, mutta tämän investointivaiheen jälkeen koen että 1) takaisinostot ja 2) osingot olisi välttämätön lisä. METC ei ole samanlainen osinkotarina 3-5v säteellä kuin thermal coal tuottajat. Oma target ensimmäiselle ostolle pyörii noin 3$/s hujakoilla ja siitä pieniä ostoja 0,25$ välein.

Viimeisenä Thermal&Met yhtiö, mainitsemani Arch Coal. Arch ei ole paperilla yhtä edullinen kuin vaikkapa Peabody, mutta se on nettovelaton. Se voisi maksaa 1-2v kassavirralla velkansa pois, pitää käteisensä ja ostaa lähes 50% osakekannastaan sillä. Kun työkaluksi ottaa P/E, P/B yms. sijaan EV/E, EV/OCF (FCF) tulee ARCH voittajiin. Tämän lisäksi ARCHn tuotantokulut ovat esimerkiksi alemmat kuin Peabodylla, eli se on kestävämpi kaikissa markkina olosuhteissa.

Ensimmäinen osto target sille on noin 45$/ osake ja siitä muutamia ostoja kun nyt mm. USAlaiset eläkeyhtiöt ovat innostuneet dumppaamaan osaketta.

Kaikki toimivat USAssa. Uskon että hiilikeissi on hitaasti etenevä. Dumppaus jatkuu ja valuaatiot tuskin räjähtävät nopeasti joten positioinnin voi tehdä rauhassa (kuten 90-2000 tupakassa). USAssa demokraattien vaalivoitto voi olla haaste, mutta kuten alussa näytin, ei fossiilisista noin vain päästä eroon. Varsinkin jos E. Warren haluaa kieltää hiilen ja shaleöljyn (ja maakaasun) samalla. Realiteetit tulevat vastaan.

Tulen itse rakentamaan mixattua hiiliportfoliota. Uskon että niin kauan kun takaisinostot ja dumppaus jatkuvat, minulla ei ole kiire. Pieniä ostoja 2-4 vuoden ajan antanee parhaimman tuloksen ja mahdollisuuden välttää joitain poliittisia riskejä, joita en siis todellakaan halua vähätellä.

Riskeistä huolimatta

Hiili ei ole katoamassa energia mixistämme pitkään aikaan. Uudet säädökset ja viherpesu ovat luoneet hiilisektorille uskomattoman vallihaudan. Kuitenkaan tätä ei arvaisi sektorin valuaatiosta, joka on arvostettu maahan (kuten öljy ja energia sektori muutoinkin).

energyweight

Pitkä aikajänne ja halukkuus haastaa yleiset narratiivit ovat mielestäni ainuita etuja joita sijoittajilla on.

Coal ETF

Hyvää joulua.

Coal

 

(1) https://wattsupwiththat.com/2016/04/01/a-solar-power-plant-vs-a-natural-gas-power-plant-capital-cost-apples-to-apples/