2020 Uraanikeissi on ehjä

Jos uraanikeissi ei ole tuttu, älä aloita tästä. Uraani osa 1. Miksi uraanin hinnan täytyy nousta on merkittävästi parempi primer aiheeseen.

Uraanikeissi on hitaasti liikkuva, kunnes se ei ole sitä. Tämä on nähty useamman kerran historiassa.

Uraani härkämarkkinat ovat olleet hyper agressiivisia. Ja kuten kaikilla tuotteen puolesta homogeenisilla ja erittäin pääoma intensiivisilla markkinoilla, bullmarket on johtanut lähes poikkeuksetta ylituotantoon (johon toki myös Fukushima ja Japanin 50 reaktorin sulkeminen vaikutti ratkaisevasti).

Ylituotanto romauttaa hinnat ja luo tilanteen, jossa uutta tuotantoa ei tule. Samalla kaivokset ehtyvät luoden pohjan seuraavaan sykliin.

uranium price graph emb

Uraani on ainut polttoaine, jota voidaan helposti varastoida vuosien tarpeiden edestä ja uraani inventaarioiden takia vaje ei johda välittömästi hintojen nousuun (toisin kuin vaikkapa hiilessä, jota säilytetään vain muutamien viikkojen varastoja*). Ylituotantoa ei käytetä, se kasaantuu inventaarioiksi, jotka poltetaan ajankanssa.

(*7 gramman uraani polttoaine ”rae” vastaa energiatiheydeltä 1,7 tonnia hiiltä. Uraania on hyvin helppoa säilöä vuosien tarpeiden edestä pieneen tilaan.)

Tarjonta puoli voikin tuhoutua pidempään kuin kukaan uskoo kasvattaen vajetta, kunnes kamelinselkä katkeaa (mobiilit inventaariot kuihtuvat ja tuotantoa on niin vähän että pitkäaikaisista sopimuksista tulee pula).

Uutta tuotantoa ei tuodakaan linjoille vuodessa, eikä kahdessa ja äkkiä voimalat, jotka ovat eläneet yltäkylläisyydessä, jossa uraania ei kannata varastoida useiden vuosien tarpeen edestä, päättävätkin kasvattaa varastojaan (eli ostaa yli 1x tarpeensa).

Esimerkiksi ainoan merkittävä uusi uraanikaivoksen, Rosatomin (Armz) kaivos numero 6, rakentaminen aloitettiin 2018. Sen oletetaan (toivotaan) olevan linjoilla 2023-2024, jolloin se tuottanee 4,6 miljoonaa paunaa (Mlbs) uraania. Tämän jälkeen uraani rikastetaan ja jalostetaan polttoainesauvoiksi, jotka ovat reaktoreissa 2025-2026 eli 7-8 vuotta rakentamispäätöksen jälkeen.

Siksi ydinvoimalat myös tekevät pitkäaikaisia (5-10v) sopimuksia…ellei mobiileja inventaarioita ole paljon, jolloin spot markkinat ja mid-term treidaajat ovat preferoitu sopimuspartneri (lyhyet sitoumukset ja halvemmat hinnat). Tämä on se miten markkinat ovat toimineet viimeiset pari vuotta kun 2006-2013 solmitut pitkäaikaissopimukset ovat alkaneet päättymään.

Mobiilit inventaariot voivat mahdollistaa saman jatkumisen yhä 2020, niiden määrän arvioiminen on uskomattoman haastavaa, mutta on myös fakta että ostajien (USA ja Eurooppa) täytyy tulla pian pöytään.

Haluan antaa kuvaa, step by step, siitä miltä sopimus pöytä näyttää. Kiinasta tulee suurin uraanin kuluttaja hyvin nopeasti. Kiinan hallinnoima uraani menee heidän omaan käyttöönsä. KazAtompromin (Kazakstan) tuotannosta puolet menee Kiinalle (Kiina kasvattaa inventaarioitaan) ja loppu kasvavissa määrin Intiaan ja Venäjälle.

S in 2028
Kaavio oletuksella ettei MacArthur River tule linjoille (i.e. hinta ei nouse). Cigar Lake suljetaan 2028. Mikäli se tulee, nouse länsimainen tarjonta 18mlbs eli 25% tasolle markkinoista.

10 vuoden sopimus kiitos

Haluan nostaa käteni ylös ja sanoa, että ennen World Nuclear Associationin (WNA) 2019 raporttia käytin kysyntä lukuna 190-195Mlbs ja heuristiikkana 1GW kapasiteettia on 0,5Mlbs uraanin käyttöä. Näen monessa tekstissä myös 200mlbs kysyntänä ja vajeena jopa 40-50mlbs lukua.

Nämä luvut eivät lopulta täsmää informaatioon, mitä voin löytää virallisimmista lähteistä. Käytänkin siis kaikessa jatkossa WNA reference keissiä perus oletuksena kysynnästä.

Production est

Tarjontaa WNA ei ole koskaan edes kaukaisesti osannut ennustaa, sillä WNA ei saa käyttää hintaa ennustuksissaan, jolloin heidän tarjonta skenaariot ovat riippumattomia hinnasta. Esimerkki 2015 vuoden raportista, jossa täysin romahtaneesta hinnasta huolimatta WNA ennusti tarjonnan kansvavan ja alin skenaariokin oli täysin yli optimistinen.

2015 future production

Näitä oletuksia käyttämällä päästään tilanteeseen, jossa olemme nyt vaatimattomassa 8Mlbs vajeessa (eli 4,5%).

-Kysyntä 2020 175Mlbs

-Tarjonta 167Mlbs (sekundaariset MOX 7Mlbs ja underfeeding 23Mlbs) ja kaivostuotanto 137Mlbs.

Mutta perspektiivi ei ole 2020. Kyse on jatkuvasti markkinasta, jolla keskiössä ovat pitkät sopimukset ja kyky turvata polttoaine (jonka hinta merkitys ydinvoimassa on pieni) reaktoreille, joiden sitoma pääoma on erittäin korkea.

Esimerkiksi Japanilaiset Itochu ja Marubeni solmivat juuri (joulukuu 2019) Uzbekistanin Navoi Miningin kanssa US$636,4 m ja US$510,1m sopimukset 2023-2030 tehtäville toimituksille.(https://www.world-nuclear-news.org/Articles/Uzbekistan-signs-U-supply-deals-with-Japanese-firm)

Joten rakennetaan 15 vuoden malli ja keskitytään pätkään 2020-2030.

Lisään ylempiin oletukseen Intian ja Kiinan tuotannon kasvua yht. 9Mlbs ja poistan Ranger (2020), Cominak (2021) ja Cigar Lake (2028) kaivokset niiden ehtymisen takia. Lisään Kazakstanin tuotantoon 12Mlbs (2020-2023), mutta ajan sitä alas 10Mlbs (2024-2028) mennessä.

Rössing (4-5Mlbs) on tarkoitus sulkea 2025. Tämä ei uskoakseni tule tapahtumaan. CNNC osti Rössingin Rio Tintolta ja uskon että CNNC jatkaa Rössingin käyttöikää 2030 luvun loppuun. En siis poista Rössingiä laskelmasta, vaikka sen on ilmoitettu sulkeutuvan 2025.

SD simple

Tiedämme kuitenkin että kysyntä ei ole yhtä kuin kulutus. Kiina kuluttanee noin 22Mlbs tänä vuonna. Silti voin olla melko varma siitä, että Kiinalaisten ostot ovat 40-50Mlbs tasolla. KazAtompromin tuotannosta >50% (n. 15Mlbs) menee Kiinaan. Uranium One ilmoittaa Kiinan top 3 asiakkaakseen, samoin RosAtom. Tämän lisäksi CNNC omistaa mm. Husabin Namibiasta ja Kiina pitää tuottamansa n. 7,000tU eli 18Mlbs (Tt*1,17/,453=Mlbs).

Kiinan inventaario vaatimus lienee 7x vuotuisen kulutuksen, mutta käytän varmuudeksi 6 vuotta ja 350Mlbs nykyisenä inventaariona (luvun tulisi olla konservatiivinen ja toivottavasti liian suuri, varsinkin huomioiden että osa Kiinan inventaariosta on puolustusvoimien inventaarioita ja siksi HEU muodossa voimaloiden käyttämän LEUn sijaan).

Chinese U buying

Kiina voisi periaatteessa olla tekemättä inventaario ostoja 2029 vuoteen asti, mutta tämä luultavasti loisi mahdottoman tilanteen tuotantopuolelle, joten on oletettavampaa että Kiina jatkaa yliostojaan, jotka nyt lienevät lähemmäs 30Mlbs pa. 2020.

(Olen kirjoittanut Kiinan ydinvoiman kasvatushankkeesta aiemmin tekstin Kiina ja ydinvoima.)

Kiinan yliostot ja sopimusten päättymiset ovat tarkoittaneet että varsinkin USA ja Eurooppa polttavat inventaarioitaan:

eia
USA – Inventaarioiden poltto kiihtyy joka vuosi ja on vajonnut 2016-
pic 1
EU alueen inventaariot kutistuvat osin myös siksi että mm. Saksan suljettavat reaktorit vain polttavat inventaarionsa nollaan ja kokonais kysyntä EUssa laskee. Silti inventaario/kapasiteeti suhde on myös kutistunut 2016-.

Otan edellisen kysyntä-tarjonta taulukon ja lisään siihen Kiinalaisten inventaario-ostot, maltillisina.

SD with Chinese buying

Maailmassa on joukko Care&Maintenance kaivoksia, jotka suljettiin heikon uraanin hinnan vuoksi. Nämä voidaan bear-case hengellä avata ”sormia napsauttamalla” (vaikka mm. Cameco sanoi että MacArthur Riverin ylösajoon vaaditaan minimissään 4 vuotta (ja jälleen +2v jotta polttoaine on voimaloiden käytettävissä).

Haluan lisätä tähän myös sen että monet näistä toimijoista, kuten Cameco ovat ilmoittaneet että sopimusten pohjahinnat alkavat neljällä (i.e. >40$/lb) ja jatkuvat siitä ylöspäin. Paladin Energy (Langer Heinrich) tarvitsee 50-60$/lb eli >100% nykyistä korkeamman hinnan avatakseen.

(Jos haluat ymmärtää mitä mm. Paladinin kaltainen toimija voi ansaita 50-60$/lb tasolla, voit lukea Crux Investorin sivuilta tekstini Investigating The Earning Potential of Paladin Energy).

Lisätään edelliseen malliin kaikki ”Idling” tuotanto (+lisäsin USA hallinnolle ostoja 3mlbs pa. 2021-2030).

SD with idling

2030 vuonna vaje on yhä 36Mlbs ja kumulatiivinen vaje 246Mlbs.

Uraania toki löytyy maasta ja voin listata 150Mlbs pa edestä uutta tuotantoa, josta suurin osa tosin on epärealistista, luvittamatonta ja äärettämän epäekonomista.

Mutta kaiken tämän uuden tuotannon linjoille tuontiin vaaditaan huikeasti pääomaa. Huikeasti tarkoittaa tässä helposti 10x kyseisten yhtiöiden markkina-arvon verran.

Kun uusi sopimussykli lähtee käyntiin, tulee länsimaiset (+Korea ja Japani) olemaan pulassa 2025-2030 saatavuuden kanssa. Ilman merkittävää uutta tuotantoa sopimuksia ei löydy kaikille. Tämä luo myyjän markkinat.

Eli tiivistettynä:

  • C&M kapasiteettia ei tuoda linjoille ilman merkittävästi (80-150%) korkeampaa hintaa.
  • Uutta tuotantoa ei tuoda markkinoille ilman merkittävästi korkeampaa hintaa.
  • Kulutus ja kysyntä eivät ole sama asia. Kun narratiivi tilanteesta muuttuu myös länsimaiset reaktorit ovat ”restockanneet” eli kasvattaneet inventaarioitaan.
  • Kiinalaisten ostot ovat ehdottomasti kriittisin pala palapeliä. Kiinalaisten täytyy kasvattaa inventaarioitaan.
  • Sopimussykli voi alkaa milloin vain, ja helposti jatkua jonkin aikaa ennen kuin paniikki iskee ostajiin (aiheuttaen merkittävän hinnan nousun), mutta paniikki tulee aikanaan.
  • Mitä kauemmin uraanin hinta on alhaalla, sitä haastavampi tilanne ostajille tulee (sitä kauempana uusi tuotanto on) ja sitä rajumpia liikkeitä näemme.
  • Sijoittajina meidän tulee katsoa vuosia 2025-2030. Liikkeen ylös täytyy tapahtua tätä ennen.

Olen nyt passiiivinen omistaja. Seuraan lähinnä sitä, onko tarina yhä ehjä, se on. Ajoittaminen on mahdotonta, mutta meillä on katalyytit paikoillaan. En ihmettelisi vaikka 2020 ei lopulta tapahtuisi mitään. Rehellisesti, en ihmettelisi vaikka odottaminen jatkuisi 2023 saakka. Siksi olen pysynyt poissa exploration yhtiöistä, jotka tulevat laimentamaan itsensä hengiltä (tai menemään konkurssiin jos seuraava anti ei mene läpi). En tosin olisi yllättynyt vaikka 2020 olisi se vuosi, vaikken paljon painoa tälle annakaan.

Mutta vaikka odottaminen on vaikeaa, odottaminen tulee tarkoittamaan rajumpaa liikettä kun liike tapahtuu.

Laimeneminen on odottamisen suurin hinta.

Tarina on ehjä. Olen positioinut itseni. Istun ja odotan.

Tämä on asymmetrinen sijoitus.

GoviExn kurssi oli C$0,09/ osake joulukuussa 2016. Pieni hype nosti GoviEx.n kurssin C$0,39 helmikuussa 2017. Tämä oli 333% nousu 2-3 kuukauden sisään, ilman todellista muutosta markkinoissa, tilanteessa, jossa maailma ei ollut alituotannossa ja inventaariot olivat suuremmat.

 

Päättömiä yksityiskohtia:

En tiennyt miten ujuttaa näitä kirjoitukseen, joten teen vain lisäyksen. En voi välttää potentiaalisesti väärän informaation levitystä, mutta ajan kanssa käyn aina dataani läpi ja pyrin keissin edetessä validoimaan dataa useasta lähteestä. Olen jakanut tämän (usein jaetun) kuvan blogissani. Kuva on 2018 vuoden tilanne.

Se kuvaa sopimusten päättymistä. USAn kohdalla data näyttäisi oikealta. Euroopan kohdalla ei.

LT

European Nuclear Energy Agencyn dataa käyttämällä löydän Euroopan tilanteesta kyseisen kaavion. Tämäkin on osin vanhentunut, sillä tämän jälkeen Ranska ilmoitti jatkavansa reaktoreidensa käyttöikää 30-luvulle. Ranska ilmoitti aiemmin ajavansa ydinvoimaa pikkuhiljaa alas 2025-, mutta päätöstä potkittiin 10 vuotta eteenpäin. Emmanuel Macron ei halunnut tehdä pidempää päätöstä, mutta ymmärsi ettei ydinvoiman alasajo ja ilmastotavoitteiden yhteensovitus onnistu, eli potki seuraajiensa riesaksi, koska ei myöskään halunnut tehdä pidempää päätöstä.

ESA natU coverage 2019-2027

Pääsen tästä tilanteeseen, jossa Eurooppalaiset voisivat periaatteessa pysyä pitkäänkin pois sopimuspöydistä ja vain elää inventaarioilla ja jo voimassa olevilla sopimuksilla.

European utility coverage
Taulukko oletuksella, jossa Ranksa alkaa sulkemaan voimaloita 2024-

Kun Ranskan päätös huomioidaan, on deadline 2023-2025 uusille sopimuksille. Kun USAlaiset reaktorit alkavat ostamaan, oletan kuitenkin että myös Eurooppalaiset alkavat solmimaan uusia sopimuksia.

Halusin kuitenkin tuoda tämän esille, sillä tämä on lisävalidointia sille, ettei 2020 välttämättä ole monen uraanihärän odottama ”se” vuosi. On myös vähintäänkin kohtuullista korjata itseään julkisesti kun siihen on aihetta.

USAlaiset ovat kriittisemmässä tilassa, mutta spot-markkinoille tulee uutta materiaalia, mm. 8Mlbs Australian Olympic Damin tuotanto (jonka BHP vain myy spottiin piittaamatta hinnasta). Tämän ja mobiilin inventaarion varassa US voimalat voivat potkia palloa vuoden pari eteenpäin (vaikkakin lopulta huonoin seurauksin (mutta me lajina olemme eksperttejä sillä saralla?)).

Positioi itsesi kupariin

Uraanin rinnalla minua kiinnostavin fundamenttikeissi, on kupari. Uskon että tämä on sektori, jolla pitkän aikavälin tuotot tulevat olemaan poikkeuksellisen korkeat kärsivälliselle sijoittajalle.

Kuparin kysyntä tulee kasvamaan

Kupari on infrakstruktuuri metalli, jota ilman moderni yhteiskunta ei toimi. Mm. sähköverkkomme perustuu täysin kupariin. En voi painottaa tätä liikaa, kupari=sähköistyminen.

Maailman energian kulutuksesta 20% on sähköä ja yksinkertaistettuna sähkö on ainut energian muoto, mitä voimme tuottaa ilman CO2 päästöjä. Onkin välttämätöntä että maailma sähköistyy sillä näin voimme siirtää mm. liikenteen fossiilisista polttoaineista sähköön.

Samalla kun maailma sähköistyy globaalin energian kulutuksen on arvioitu nousevan 60% 2040 vuoteen mennessä.

Myös uusiutuva energia on uskomattoman kupari-intensiivistä. Aurinkopaneelit vaativat 4-5 tonnia kuparia/ MW kapasiteettia. Tuulivoima tarvitsee noin 3,6 tonnia/MW ja sähkönvarastoimiseen kuluu myös merkittävästi kuparia/MW. Uusiatuviin pohjaava energia verkko vaatii monta kertaa enemmän kuparia kuin fossiilisien polttamiseen pohjaava verkko. Myös sähköautot vaativat helposti 5-10 kertaa enemmän kuparia kuin polttomoottori autot.

Tämä näkyy mm. Saksassa, jossa kuparia kuluu vuodessa 15kg per capita. Tämä on seurausta siirtymisessa uusiutuviin, mutta silti uusiutuvien osuus Saksan energiasta on vain n. 17%. Vertailuksi USAssa vastaava luku on noin 10kg per capita ja Intiassa alle 0,5kg per capita.

”Kupari on 2000-luvulle, mitä öljy oli 1900-luvulle” – Gianni Kovacevicia.

Kolme megatrendiä sähköistyminen (joka sisältää sähköautot), uusiutuvat energianmuodot ja energian kulutuksen kasvu tekevät siitä lähes absoluuttisen varmaa että kuparin kysyntä jatkaa kasvua.

Demand supply

Tarjonta nousee vain jos kuparin hinta nousee

Kuten uraanissa, myös kuparissa, on tiettyjä ekonomisia realiteettejä, jotka tekevät tarjonta puolesta merkittävästi kiinnostavamman kuin kysynnästä.

Ensimmäinen niistä on se että kuparin tuotanto kutistuu kaivosten ehtyessä, eikä todella merkittäviä projekteja olla tuotu viime vuosina linjoille. Ilman todella merkittävää uutta tuotantoa maailma tulee olemaan erittäin suuressa kuparivajeessa.

Emme myöskään ole löytäneet oleellisia löytöjä pitkään aikaan. Toki joka vuosi löydetään lisää kuparia, mutta suuria löytöjä, jotka voivat korvata isoja ehtyviä kaivoksia ei ole juuri tehty.

Copper exploration

Onneksi maailmassa on kehittämättömiä projekteja. Se onko niitä tarpeeksi, jotta ehtyvien kaivosten tuotanto ja kasvava kuparin kysyntä voidaan tyydyttää on kyseenalaista. En ole kuitenkaan spekulaattorina hyper kiinnostunut siitä. Kupari on syklinen metalli enkä näe sen kanssa buy&hold sijoittamisen olevan oikea tapa syklisillä markkinoilla.

Minua kiinnostaa se että jotta nämä projektit voidaan tuoda linjoille, tarvitaan merkittävästi korkeampi kuparin hinta.

Malmipitoisuus laskee

Raaka-aine sijoittajilla on sanonta ”grade is king”. Grade eli malmipitoisuus kertoo meille kuinka paljon haluttua raaka-ainetta tonnissa malmia on. Esim jos kupari projektin grade on 1% on tonnissa malmia 10kg kuparia. Nyrkkisääntönä, mitä enemmän tonnissa malmia on kuparia, sitä ekonomisempaa kaivostoiminta on.

Malmipitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet jo pitkään. Olemme olleet erinomaisia hyödyntämään ekonomisimmat raaka-aineet planeetaltamme, mutta ruokahalumme on uskomattoman suuri ja kasvava.

GradeCopper grades

Projektejen, jotka voidaan tuoda tulevaisuudessa linjoille, grade on selvästi alle 0,5%. Uudet projektit ovat myös usein syvemmällä tai muutoin teknisesti haastavampia kuin jo rakennetut kaivokset (tai ne sijaitsevat Kongossa), sillä rehellisesti, moni hyllyllä olevista projekteista on ollut hyllyllä jo pitkään (i.e. paskaprojektit).

Historiallisesti olemme pystyneet innovaatioilla pitämään raaka-aineiden hinnan nousun kurissa, mutta joitain realiteetteja on vaikea voittaa. Mm. malmin louhiminen on helposti noin 6-8$ tonnilta. Logistiikka ja prosessointi 10-15$ ja hallinto ja kaivoksen ylläpito 5-10$ tonnilta. Operationaaliset kulut lienevät 25-30$ tonnilta. Tähän päälle kaivosten rakentamis kulut, yms.

Jos grade on 1,5% on tonnissa malmia 33 paunaa kuparia. Jos kupari on 2,5$ paunalta on malmitonnin liikevaihto 33 paunaa *2,5$=82,5$. Jos malmipitoisuus on 0,4% (kuten uusilla projekteilla monesti on) on tonnissa malmia vain 8,8 paunaa kuparia. Liikevaihtoa tonnista malmia saa 2,5$ kuparilla vain 22$.

Kaivos teknologia saa mullistua seuraavan 10 vuoden aikana, jotta tämä on ekonomista…tai kuparin hinnan täytyy kohota.

Tämä on hyvin lyhyesti hypoteesi

  • Kaikki linjoille tuotavissa olevat esiintymät ovat tunnettuja, niiden malmipitoisuus on matala ja/ tai tekninen haastavuus on korkea. Niitä ei voida tuoda linjoille, ilman selvästi korkeampaa kuparin hintaa.
  • Kuparin kysyntä kasvaa ja tarjonta laskee, ellei kuparin hinta nouse.
  • Kupari on kustannusten puolesta pienehkö komponentti infrakstruktuuri hankkeita i.e. kuparin 2-3 kertaistuminen ei pysäytä hankkeita.
  • Uusia löytöjä ei ole tehty. Yllätyksiä ei siis ole tulossa sillä tie löydöstä teknisiin tutkimuksiin, luvitukseen ja rahoittamiseen & rakentamiseen on pitkä, helposti +15 vuotta.

Sijoitus horisontti ja rahastus

Perspektiivini spekulaattorina on vain seuraava sykli ja lyön aina vetoa historian puolella. Kuparin hinnan nousua seuraa suuri investointi aalto jota seuraa keskipitkällä juoksulla ylituotanto ja hinnan lasku. Tässä vaiheessa haluan olla ulkona markkinoilta.

Ajoituksen suhteen minun ei tarvitse olla kovinkaan menestyvä. Pystyn ymmärtämään että eri hintatasot 3$, 4$ ja 5$ jne. aiheuttavat jokainen joukon uusien kaivosten rakentamispäätöksiä ja rakentaminen vie vuosia.

Seuraankin oleellisimpana tekijänä nousumarkkinoilla investointeja sillä vaikka kupari nousisi 6$ paunalta, ei itsessään hinta poista tuotantovajetta, uusi linjoille tuleva kapasiteetti poistaa vajeen.

Mutta kun kuparin hinta nousee, nousee osakkeiden arvo monin kertaisesti kupariin nähden. En näe tätä käytöstä markkinoilta rationaalisena, sillä syklisillä sektoreilla nousua yleensä seuraa merkittävä kapasiteetin kasvu ja hinnan lasku, mutta markkinat projisoivat raaka-aineen hinnan tulevaisuuteen.

Kun kupari nousi 1$ tasolta 2000-luvun alussa miltei 4$ tasolle 2008 alan suurimpienkin kaivosyhtiöiden kurssit nousivat 6-10 kertaisiksi. Pienempien yhtiöiden kurssit nousivat merkittävästi enemmän.

Kun tuotantokulut X kaivokselle ovat 2$ paunalta ja kupari on 2,5$, jää kaivokselle käteen 0,5$ paunalta. Jos kupari nousee 5 dollariin paunalta eli tuplaantuu, X tekee 2,5$ paunalta eli tulos viisin kertaistuu. 

Jos olisin varma siitä, milloin tämä kaikki tulee tapahtumaan ostaisin pohjamudissa olevia suuria kaivosprojekteja, jotka tarvitsevat 3,5$ kupari paunalta ollakseen ekonomisia. Niiden vipu on joskus uskomattoman korkea ja 5-10milj$ kaivosyhtiö saattaa nousta nopeastikin satojen miljoonien kaivosyhtiöksi. En kuitenkaan löydä kuparista yhtä ”herkullisia” kohteita kuin vaikkapa GIGA Metals nikkelin puolella, joten minun pitää rakentaa positioni pitkällä aikavälillä.

Lähestyn markkinaa basket-sijoittamisella, eli ostan korillisen firmoja sektorilta ja jokaista korin firmaa useammassa erässä.

Yleisohjeet ovat tässä. Etsin projekteja, jotka

  • On luvitettu, parhaimmillaan rahoitettu ja rakenteilla
  • Joilla on todella pitkä LOM (life of mine), mieluiten yli 20 vuotta. Silloin, jos joudun odottamaan 6-10 vuotta, on yhtiöllä vielä merkittävimmät resurssit jäljellä.
  • Omaavat erittäin alhaiset tuotantokulut (alin 25%). Vaikka välissä tulisi taantuma ja kupari romahtaa 1$ tasolle hetkellisesti, tappiot ovat hyvin minimaaliset jos firman tuotantokulut (AISC) on alle 1,5$ paunalta.
  • Toimii lainsäädännöllisesti luotettavalla alueella (vaikkakin joskus, kuten Ivanhoe Minesin kohdalla koen että voin ottaa Kongo riskiä johdon (Friedland) ja esiintymän huikean korkean laadun takia, olen valmis luopumaan tästä).

Sijoitan vähän ja hitaasti. Uskon että saamme kokea yhden taantuman ennen kuparin hinnan tuntuvaa nousua. Kupari on historiallisesti romahtanut erittäin paljon taantumissa ja kaivosten vipu toimii myös alasmentäessä. En ihmettelisi jos näen merkittävän 80-90% laskun kupariosakkeillani, ennen kuin näen merkittävän nousun.

Koen että nyt on hyvä aika alkaa positioimaan itseään kupariin. En tiedä milloin kuparin hinta nousee ja milloin voin lunastaa voittojani, mutta odotan tekeväni erittäin merkittävän tilin tällä sijoituksella.

Seuraava tekstini tulee olemaan muutamista kupariyhtiöistä joista pidän. Minulla on ollut hyvää-huonoa onnea positioimisessa. Kolmesta positiostani, joita olen vasta alkanut rakentamaan pitkillä vuosien osto-ohjelmilla, kaksi on ostettu pois. Tein molemmista >50% tilin alle 6kk sijoituksella, mutta toivon, toivon, ettei suosikkiani Excelsior Miningia osteta pois.